Heippa.

 

Ja mukavaa viikonalkua kaikille tutuille ja tuntemattomille. Alkuviikko - mikäs päivä nyt olikaan? - on mennyt enemmän ja vähemmän lauantaisen juopottelun jälkimainingeissa. Joo, istuttiin tässä kotosalla ihan tyytyväisinä viinimukit kourissa kun minä hepoliini sain päähäni että "Mitäs jos käytäisiin lähikippolassa yhdellä?". No, sain T:n, joka ei ainakaan nykyään ole mikään baarikärpänen (entisestä elämästä en osaa sanoa mitään), suostuteltua ajatukseen mukaan, ja kipitimme siihen kakkoslähimpään, eli YO-kylän baariin sille kuuluisalle "yhdelle"...

 

Noo, istuttiin siinä ja pelattiin vähän seurapeliä, ja käytiin (tai mä ainakin taisin käydä..) tasaisesti kasvavaan tahtiin tupsukopissa (jossakin vielä niitäkin näkee) tupakilla ja tietty juotiin. Ja mähän tykkään tequilasta. Tällä kertaa se ei sentään tullut ylös asti, mutta siinä vaiheessa kun kurkkuun tulee sellanen palasen tunne kyseisestä juomasta niin pitäisi tietää että on aika siirtyä nukkumaan. Ei kukkumaan.

 

Niin kuin me tehtiin. Seuraavaksi ehdotin että "mitäs jos käydään keskustassa vielä yhdellä" kun Trebari meni kiinni... se meni kiinni muistaakseni kahdelta. No, ilmeisesti mä olen jostakin syystä aika hyvä suostuttelemaan koska kohta löysimme itsemme keskustasta "yhdeltä". Sitä kuuluisaa namuista viskillä höystettyä kaffelia siinä juokaisin. Yhden. Ainakin muistaakseni. Sitten on vähän aikaa muistissa sumua, kunnes muistan että T lievästi kypsähti muhun, kun juutuin jonkun hepun kanssa tupakkikoppiin (vielä sellaisiakin näkee jossakin) suustani. Siis puhumaan. En edes muista mistä. Mutta eihän se kovin mukavaa ole seuralaista jättää itekseen homehtumaan jonnekin baariin kun ite jauhaa (herra ties mitä idioottimaista) paskaa jonkun urvelon kanssa.

 

Sieltä mentiin sitten (taas muisti hieman töksää) käymään vielä Dynamossa. En ainakaan muista että missään siinä välissä oltaisiin käyty. En tiedä miksi, mutta olen aina tuntenut sairasta vetovoimaa kyseistä paikkaa kohtaan. Oikeesti se mesta on aika perseestä (nykyään), tai no ei ehkä perseestä, mutta ei siinä ole enää samaa tunnelmaa kuin "joskus aikoinaan". Tai sitten se johtuu siitä että join (taas) kuin sieni, enkä muista kunnolla, ja hävitin jopa narikkalappuni (kukkaron kolikkopuolelle, selvisi seuraavana päivänä,hohhoijaa...), missä vaiheessa muistan naukuneeni narikkatyypille että "mähän en täältä ilman takkia lähde" ja jos ihan villisti voisin heittää (en tiedä pitääkö paikkaansa), niin saatoin jopa ehdottaa narikkatyypille että jonkun muunkin takki kelpaa hätätilanteessa (joskus aikoinaan sieltä mulle jonkun muun "turkkia" tarjottiin kun hävitin oman takkini(joka lopulta ei löytynyt takahuoneesta, vaan tanssilattialta...hohhoijaa)) - "niinhän täällä on tapana?".

 

No mutta sitten sekin pulju taisi mennä kiinni, ja T oli jo kai varsin kyrpiintynyt muhun. Lähdettiin kävelemään kotio päin, vissiin ei taksia jaksettu odotella, tai jotakin. Jossakin siellä yliopiston kulmilla sitten muistan istuneeni lumihangessa T:n loittonevaa selkää katsoen. Jotakin mä kuulemma olin jankannut siinä... Mä oikeesti saatan kuvitella että olen kännissä ihan pirun rasittava jos niikseen tulee. Kysykää vaikka ex-ukkelilta(R) ;) Sehän joskus sanoi, ettei mun kanssa tee mieli mihkään baareihin lähteä. Miksiköhän...

 

No, varmaan siksi, että mulle ei pidä antaa kuin korkeintaan pari mukia viiniä jos haluaa viettää loppuillankin rauhallista koti-iltaa. Muuten sitä voi löytää itsensä "yhdeltä" sieltä lähi(öö, keskusta)baarista valomerkin aikaan. Oon mä sellanen pesusieni sille päälle sattuessa. Hyvin se sitten taas kostautui kun kamalaa krapula-ahdistusta iski päälle vielä eilen illallakin. Varmaan sunnuntain sitä on kulkenut vielä enemmän tai vähemmän promilleissa...hyi mua. Saatiin me sitten sovittua T:n kanssa seuraavana päivänä se typerä välikohtaus. En mä edes muista mistä mä jankkasin, eikä tainnut T:kään muistaa. Onneksi en sentään päättänyt jäädä lumihankeen nukkumaan, muuten ois voinu olla jäätynyt heppafile siellä seuraavana aamuna ohikulkijoita ilahduttamassa. Mutta olisi siinä se positiivinen puoli ollut, että ois tääkin paskanjauhaminen loppunut viimeistään sitten siihen, hahhah.

 

Löysin kuitenkin itseni vaiherikkaan (kusin keskelle kävelytietä, ja tietty juuri silloin kulmakunnan ainoat kävelijät siihen aikaan menivät ohi(mahdoinkohan sanoa "Täällä ei ole mitään nähtävää - hajaantukaa!"...köh)) ja sumuisen kävelymatkan jälkeen turvallisesti kotoa. Ehkä mua joku enkeli vielä jostakin jaksaa valvoa ja katella.

 

Harkitsin jälleen absolutisoitumista, niin pahat ne henkiset vipat aina on kamalan kaatamisen jälkeen(onneksi ei ole kovin yleistä kummiskaan), mutta kai sitä voi sivistyneesti eurooppalaisittain aina pari lasia nauttia. Tai sitten käydä vain yhdellä...mennäänkö yhdelle? No EI!

 

<3Hepoliini

 

P.S. Sunnuntaina käytiin T:n veljen luona kylässä, olisi varmaan ollut vielä parempi reissu, ellei ois ollu sitä kankkusta. Kiitoksia vaan siitä loiventavasta konjamiinista, vai mitä se oli. Tuli aika tarpeeseen. Ehkä. :)

 

 

Heep.

Ja öitä. Hepoliini on nyt vähän huppelissa. Tuli vähän maisteltua ilolientä tuossa ihan vahingossa, kun törmäsin keittiössä punaviinikanisteriin...köh.

Varmaan pitäisi mennä jo unille, mutta eipä paljon nukuta. Rupesi taas mietityttämään kaiken maailman hommelit. Niin kuin vaikka se, että kehen sitä voi luottaa, ja kehen ei. Mutta ei se mitään, mulla on huomenna vapaapäivä, niin ei tarvii olla skarppina töissä pingottamassa asiallisena. Tekisi mieli taas heittää joku yleismaailmallinen ja yleistävä lausunto jostakin asioista, mutta olen liian huurussa/liian itsekontrolloiva tehdäkseni sellaisia...

Joku hullu tätä lokiakin taitaa lukea, kun halit vaan lisääntyy sivupalkissa, vaikka paskaa suustaan ulos suoltaa, hahhah.

Blokin seinät tosiaan tuntuvat joskus aika ahtailta. Siis siinä mielessä, että väkisinkin lukijakuntaisia tuntien harrastaa tiettyä itsesensuuria. Olenkin taas harkinnut koko heppalan laittamista teurastamoon, ja uuden aivan anonyymin aloittamista sijalle. Mutta, tiiä häntä.. samapa tuo.

Pitäisi varmaan mennä unille... Silmät alkavat jo lumpsimaan, mutta tahto pysyä hereillä sanoo jotakin ihan muuta. Työpäivä on sitä lähempänä, mitä aiemmin menee nukkumaan. Sitä paitsi harkitsin muutenkin meneväni syystä ja toisesta huomenna siskolaan kylään/yökylään, jos vain mahdollista. Ei siitä sen enempää.

Olisi niin paljon muutakin, mitä sitä on miettinyt, ja mistä tekisi mieli avautua, mutta yksinkertaisesti sitä on vain liian väsynyt, että jaksaisi alkaa nyyhkimään mistään "pikkuseikoista". Ehkä.

Ukkelin kanssa jutustelin tänään hieman "niitä näitä" mesessä. Hienoa huomata, että se on mahdollista. Jotkut sentään tunnustavat moiset, eivätkä piiloudu jonkin uuuden nimimerkin taakse vanhan käytyä liian kapeaksi uudelle elämälle. T: jeesustelija

Tuula Amberlaakin olisin kuunnellut viinin painikkeeksi, mutta jostakin syystä levy on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Missä mahtaakaan olla mokoma siipale.

Hyvää yötä vaan, hepoliini.

<3Hepoliini

...Pää kainalossa. Nousin sohvalta aamulla yhdeksältä ja sängystä tunti sitten... Oikeasti voisi lopettaa drinkkien nautiskelun kokonaan, pelkkää pahaa oloa ja harmia aiheuttaa alkkomahooli...

Ainakin O:ta häiriköin viime yönä puhelimella vielä pikkutunneilla ja sitten filmi katkesi. Pitäisköhän mun yrittää kasvaa aikuiseksi ja opetella käyttäytymään sen mukaisesti. Olen pahoillani kaikille, jota sai osansa hepoliinin känniahdistuksesta viime yönä. Ukkelikin mököttää mulle, eikä mulla ole harmainta hajuakaan että minkä takia. Enkä uskalla kysyä...Pieni aavistus vain on asiasta.

Nyt alkaa uusi, raittiimpi, kypsempi, aikuisempi, ystävällisempi ja asiallisempi, ei niin säälittävä ja luuseroinen vuosi 2008. Yritän parantaa tapani.

Nöyrin anteeksipyyntöni (jos se mitään auttaa enää..)
T:hepoliini

P.S. Menettääköhän sana "anteeksi" vaikutusvoimaansa jos sitä joutuu käyttämään liian usein...?

Heip!

Ja huhhuijaa. Olen tehnyt syntiä: polttanut tupakkaa sekä eilen että edellispäivänä. Olen myös nauttinut suuria määriä alkkomahoolia eilen. Edellispäivänä otin vain muutaman. Nukuin tänään kolmeen asti kun sitä ennen yritin jo kerran herätä puolen päivän maissa ja totesin ettei siitä tullut mitään. Nyt pyörii päässä, ei sen pahempaa krapulaa kummiskaan tullut. Mutta hyi mua!

Ukkelin kaveri tuli meille eilen kupille. Olivat sopineet että koska kaveri oli laittanut meidän autoon ne jarrut kuntoon, ottavat palkinnoksi sitten hieman miestä väkevämpää. Mäkin sovin ihan hyvin siihen pienoisryhmään, ei ole miesseura koskaan ollut mikään kauhistus. No, ne kävi siinä saunassakin ja mä viihdytin itseäni sen aikaa juomalla(ilmeisesti liikaa). Kuunneltiin musaa ja juteltiin. Sitten laitoin kurssikaveri M:lle ja J:lle viestiä josko olisivat olleet liikenteessä. J oli ollut perjantaina viihteellä ja pahoitteli ettei päässyt mukaan mutta M:n kanssa sovittiin että nähdään kaupungilla eräässä baarissa. No, mentiin sitten ensin väärään paikkaan, jolla oli melkein sama nimi kuin sillä paikalla mihin meidän oiekasti piti mennä. "Pojat" olivat ihan innoissaan kun kerroin että M on nuori, uhkea ja kaunis;) Ukkelikin oli valmis luovuttamaan mut jatkokäyttöön jo ennen kuin oli edes nähnyt M:ää. Miehet... Se puoli siinä on että jos ryypiskelee miesseurassa saa antaa puolen jutuista mennä toisesta korvasta ulos, eli ei passaa olla liian tosikko jollei halua loukkaantua minuutin välein... No päästiin sinne oikeaan paikkaan ja esittelin M:n ukkelille ja ukkelin kaverille. Mä kävin M:n kanssa tanssimassakin jopa. Ukkelilla ja kaverillansa meinasi suut loksahtaa auki kun tajusivat että paikka oli hieman sellainen homokansan suosima mesta. Ne mainasivat saada sydärin kun selittivät mulle että olivat nähneet miesten suutelevan keskenään. Mulla meni sitten hermot moisesta tiukkapipoisesta ajattelumallista ja sanoin että jos on asenne tuollainen niin ei tarvii olla sitten mun kanssa enää. Siis ukkelille. Sitten ne häipyivät jonnekin ja mä jäin sinne M:n kanssa. Ja sitten kävin vielä yhdessä baarissa ja löysin lopulta itseni torilta ukkelin ja sen kaverin seurasta hesen jonosta... Muistelen että sain kuulla (taas) kunniani. Mutta itsepä eivät halunneet jäädä sinne. Pystyyköhän avarakatseisuutta opettelemaan?

Aamulla kun menin jossakin vaiheessa käymään vessassa huomasin että ukkelin kaveri nukkui meidän sohvalla ja silloin vasta muistin että sehän tuli yöllä meille. Onkohan saanut kotona huutia öisestä poissaolostaan. Luulen että on. Mä olen varmaan taas yöllä mennyt suoraan nukkumaan niin kuin on tapana silloin harvoin kun baarielämään eksyy. Vaatteet oli pitkin lattioita. Onneksi se kaveri nukkui aamulla kun ei mulla ollut varmaan paitaakaan päällä. Toivottavasti en ole yöllä riisuuntunut kovin näyttävästi ainakaan. Hyi hitto. En varmaan, ei ole tapana sellainen. Sitten joskus viiden aikaan tuossa iltapäivällä tuli O:lta viesti että "melkein ymmärretävä viesti tuli sulta viime yönä, ei kai nyt kaikki ole päin persettä kuitenkaan;)". Joo, mä olen sitä mieltä että puhelimet pitäisi takavarikoida silloin kun on alkoholin vaikutuksen alainen. Ei meinaan MITÄÄN muistikuvia että olisin viestitellyt O:lle yöllä. Kävi taas vaan aamulla mielessä että mihin kaikkialle sitä olisi voinut joutua siinä promillemäärässä yksin kaupungilla haahuillessani. Ei mulla nyt muisti kokonaan ole mennyt poikki mutta ihan liikaa kuitenkin tuli taas nautittua. Ja poltettua sitä perhanan tupakkaa, ei vaan osaa vielä olla ilman kun on viihteellä. Perhana. No, loppuu taas sekin ja oikeastaan voisi pitää kunnon tauon juomisessakin vaikka enhän mä kovin usein ole muutenkaan juopotellut. Jos rupeis apsoluutistiksi?

Toivottavasti M ei saanut mitään kovin suuria traumoja siitä että nähtiin eilen baarissa. Varmaan se huomenna kertoo sitten jos niin on. Mua vaan hävetti ukkelin ja sen kaverin (etenkin ukkelin) puolesta kun M:n kuullen jakoivat mielipiteitään homoseksuaalien olemisesta. Kuka niillekään tulee sanomaan että miten niiden pitäisi elää. Ja mä muistutin ukkelille että mä en voi hyväksyä sellaisia puheita varsinkaan kun yksi mun (jopa) parhaista kavereistani on lepso. Jos jollakin tekee tiukkaa niin ajattele se sillä tavalla että normaalisti kaverit eivät harrasta seksiä keskenään (ainakaan mun kaveripiirissä) eli eikö se ole ihan sama mikä sun kaverisi seksuaalinen suuntautuminen on? Voi toki olla eri mieltä mutta mä tiiän että noin sen pitäis ainakin olla :)

Jeps. Ei varmaan ollut kauhean hauskaa lukea hepoliinin kännisekoiluista mutta tehty mikä tehty, ei passaa alkaa sensuroimaan elettyä elämää...ainakaan suurimmaksi osaksi. Mun on varmaan paras mennä suihkuun, on vielä eiliset meikitkin naamalla. Ukkeli meni puhaltamaan peliä, se yrittää esittää loukkaantunutta mulle mutta eiköhän se siitä lepy. Jos ei lepy niin sitten ei voi mitään. Siitä vois vaan saada käsityksen että mä olin eilen kokonaan väärässä.

Ai niin. Käytiin eilen moikkaamassa mummoa siellä kylpylässä. Kiva oli nähdä häntä. Siinä oli meidän sukua paikalla neljässä sukupolvessa. Mummo, mummon esikoistytär eli meidän äiti, äitimme tyttäret eli sisko ja minä sekä siskonpoika. Ukkelikin oli mukana koska peli oli peruuntunut. Isäkin oli leikannut kiharakutrinsa taas lyhkäisiksi, ei sitten kestänyt kantti kasvattaa niitä pitkiksi niin kuin aiemmin puheli;) En meinannut ensin tunnistaa sitä lyhyissä hiuksissa. Ja siskonpoika oli yhtä muru kuin aina, huomasi että tuli iloiseksi tätinsä nähtyään. Mukava tunne. Ja siskon mieskin siinä tuli lopuksi paikalle kun töiltään ehti. Mummo tarjosi meille kaikille hyvät täytekakkukahvit, namia. Toivottavasti mummo elää vielä pitkän elämän, eihän se ole vasta kuin 79 vuotias ja ehkä yksi terävimmistä ihmisistä joita tunnen.

Jeps. Huomenna taas kouluun. Tiedossa teoriapäivä luokassa. Nyt sinne suihkuun ja sitten ruokaa ja elvyttämään kaltoin kohdeltua elimistöä sohvalle ennen nukkumaan menoa.
Nähdään varmaan taas huomenna:)

P.S. Saans mä sorin? ;)

Päässä pyörii ja otsan takana naputtaa joku minikokoisella nyrkkeilyhanskalla...

Tulipahan "avauduttua" viime yönä oikein olan takaa. Ja oltiin "niin perhanan luovia" että, ei voi kuin nauraa :D Mähän aloin jopa runoilla. Hauskinta oli että humatilastani huolimatta (vai siitä johtuen?) olin onnistunut jopa osallistumaan "Luovaan lauantaihin" *nauraa hulluna ja meinaa tukehtua omaan sylkeensä*

Ja sitten nää uhoiluviestini...ou mai gaaad...hävettää. Ensimmäinen ajatus oli että sensuroisin koko paskan mutta päädyin niputtamaan ne kaikki kategoriaan "varoittava esimerkki alkoholin vaikutuksesta" (olikohan se noi, ei muista, ei pää oikein vielä toimi). Sieltä voin sitten muistutella mieleen että kannattaako sitä blokia kirjoittaa humalassa jos uudemman kerran alkaa tehdä mieli tehdä sellaista. Itse asiassa voisi laittaa ylläpidolle sähköpostia ja vaatia blokeihin vakiovarusteeksi alkolukkoa ja siihen päälle nollatoleranssia niin kenenkään ei tarttisi hävetä silmiään päästä. Tehty mikä tehty. Kai häpeäkin tunteena on osa elämää ja kasvattaa jotenkin. En vain tiedä miten. Opettaa itsesensuuria?

Tässä sitä sitten keräillään hepoliinin palasia taas kasaan ja aletaan rakentaa niistä uutta entistä ehompaa hepoliinia... Punkkupullon join ja pari vodkafantaa, mikä on aika "vähän" siihen verrattuna mitä yleensä ottaa. Mutta eipä olekaan sellaista krapulaa nyt että edes oksettaisi. On vaan vähän höntti olo ja moraalinen krapula omista avatumisista...niin... Jotkut asiat vaan olisi parempi tehdä selvin päin. Mieluummin kaikki. Mutta en usko että absolutistiksi alan kuitenkaan ihan kokonaan.

Ja sitten poltin kuin vanha korsteeni. Ja nyt maistuu suussa suoraan sanottuna paska. Ei oikeastaan edes hirveästi harmita että tuli poltettua. Saa taas vaan aloittaa koko lopettamisen alusta, eli tänään 14.10.2007 aloitan uuden ja entistä ehomman tupakattomuuden. Takapakkejahan tulee. Ei pidä olla niin ankara itelleen (ja muille)...

Ja vielä: Anteeksi kaikki tutut ja tuntemattomat joita olen viime yönä häiriköinyt sopivilla tai sopimattomilla viestityksillä. Niin tiedetään...kaikelle on aikansa. Lupaan yrittää tästä lähin suorittaa kommentointini paremmalla tavalla ja ajalla... "Saanks mä sorin?" :/

huuh...ja puuh

Ei oo mikään runoilija,
mutta sisältänsä ulos pukkaa,
"särkyneen sydämentie yks Aa"

Siellä se elää.
Elää ja pelkää,
ketään ei vois vähempää kiinnostaa.
Mutta toivo silti sen sisällä elää.

Joku on jo nukkumassa,
ei halunnut selittää sanojansa, tekojansa.
Silti tää yksin valvoo,
ja yhtä vain palvoo...

Särkyneen sydämentie 1 A,
siellä tää voisi asustaa
Voisko olla osuvampaa,
paikkaa,
aikaa?

Monet ovat tiet eteenpäin häntä vieneet.
Monet vierelläänkin ehkä jopa kulkeneet?

Aina vain särkyneensydämentie 1 A
Kotinsa siellä odottaa?

He looks like you.
I miss you...

And I'm lonely,
I miss you

And He looks like you,
It is misery and pain in my heart
to look at you two happy in a picture...

And I've been looking at you two..
and all of you three...too

And it's misery;
and pain in my heart...
to look at you all together

It's killing me slowly...

And still,
I'm missing You!

"Mä oon valmis...tuu hakemaan"
Oiski. Toivoiski.
Voisko humalassa runoilla, punoilla...

Mikä mahdollista on,
vai aina saavuttamaton?
rehellisyys maan perii,
vai vie maan periin?

Mikä oikein on?
Saavuttamaton?

Vai onko se käsillä
mutta en tiedä mistään mitään?

ei osaa tarttua
ei kokemuksen karttua?

sitä mitä haluaa,
vai tyytyy siihen mitä saa?

Ensinnäkin, yrittäjäkurssi oli ja meni. Mä tiesin että musta ei tässä saumassa ole yrittäjäksi vaikka se muuten aika ideaali tilanne olisikin. Saisi itse päättää omista tekemistään ja tehdä mitä "haluaa". Mutta. Ei ole varaa! Tietysti jos saisi lainaa (rahoittajan)oikein kauheasti jostakin niin voisi kuvitella jotain nyrkkipajaa pyörittävänsä... mutta. Tällä alalla on aika hiljaista että saisi homman ns. kannattavasti pyörimään... Kuka ostaa jotain fakin mukeja jos "hongkongista" saa paljon halvemmalla ostaa kippoja paljon enemmän..

Ja: Olipa kerran:

Olipa kerran tyttö, joka asui pojan kanssa jossain kaukana täältä. Poika oli töissä ja tyttöä ahdisti olla yksin kotona. Tyttö joi hieman viiniä ja soitti kaverilleen josko tämä lähtisi kaveriksi läheiseen kuppilaan viettämään iltaa. Kaveri ei kuitenkaan voinut lähteä ja kaveri lähetti tytön erään toisen kaverinsa (M)luokse viettämään iltaa, jos tyttö haluaisi. M:n veli oli kuollut pari viikkoa siiten (samassa asunnossa..). Tyttö meni M:n luo ja harjasi pojan hiukset ja passitti suihkuun: sitten mennään yhdessä viereiseen baariin. M kävi suihkussa ja lähti tytön kanssa baariin. Tytön poikaystävä pääsi jossakin välissä töistä pois ja meni kotiin sekä huomasi ettei tyttö ole kotona ja soitti tytölle. Tytöllä oli tähän aikaan ollut suhde työkaveriinsa, joka kuitenkin oli jo ollut loppusuoralla... Poika tuli baariin, luuli että tytön ystävä oli "tämä poika" ja ajoi hänet pois (tyttö ei ole nähnyt M:a sittemmin, M ei ollut tämä "suhde"). Poika ja tyttö joivat baarissa ja lähtivät kotiin. Kuuleman mukaan tyttö oli saamunut kodin vessaan, josta poika oli kantanut tytön sänkyyn nukkumaan... Loppuun iski sensuuri.

Mä mietin että (jos kirjaimet tulee edes jotenkin oikeassa järjestyksessä) mä juon niin kauan tämän yön kuin sammun. Siitä mulla olisi taas yksi "Olipa kerran"-tarina kerrottavana muuta en tiedä viittinkö kertoa...*sensuroitu*  ..missä menee se raja, mitä viitsii kertoa. Jos joku erityisesti pyytäisi niin ehkä voisin kertoakin...

T: sitä ootellesssa.

P:S. perkeleen kiva olla humalassa

Mulle ei enää perkele ukkeli syötä paskaansa. Siitä mitä on tai ei ole tehnyt. Ei muka muista! Kai sen ny perkele muistaa mitä on tehny. Mä alan viivytystaistelun. Joko tunnustus tai "kuolema". Ota siitä. Mä haluan sen totuuden siitä mitä on ollut. Mua ei saatana pidetä tyhmänä ja haukuta lutkaksi turhaan!!! Revi siitä ukkeli"!! Perkele. Rupee vituttaa tollanen salailu enen pitkää. Mua et piä enää tyhmänä. Niin!

T: humalainen hepoliini!!!!

Kirjoitetaanpa sitten pienessä nousujohteisessa. Viini maistuu ja tupakkalakkokin on rikottu, niin kuin juuri pääsin kehumasta, mutta menköön perkele! Ihan sama! Kai se nousee päähän kun ei ole juonutkaan SEITSEMÄÄN viikkoon. Mua niin ahistaa nyt. Ihan sama...

Perkele! :(