Mä en ymmärrä miten taas voi näin väsyttää. Ei pitäisi valittaa kun oikeasti ei ole siihen aihetta. Meinaan että eri asia jos päivät pitkät olisi töissä vaikka jossakin liukuhihnalla niin sitten saisi kyllä ihan oikeasti väsyttääkin. Mutta kai tämä mun elämä on vaan niin henkisesti raskasta muuten :D

Joo. Mä kävin eilen siellä Jiin luona. Ukkeli vei mut sinne autolla, mikä oli ihan jees koska muuten perille olisi pitänyt mennä kahdella bussilla ja kävellä vielä loppumatkasta ainaski kilometri mikä olisi nyt tietenkin ollut maailmanloppu ;). Menomatkalla mä sitten näin auton ikkunasta eksän. Entiseni(ensimmäisen), jonka piti asua kuuleman mukaan Oulussa ja joka suunnittelee kuuleman mukaan muuttoa vielä pidemälle. Entinen ajoi pyörillä rinnatusten jonkun punapäisen naisen kanssa näyttäen jotenkin kärsivältä. En ole nähnyt vilaustakaan hänestä vuosikausiin, kerran tai pari olen tainnut olla samassa baarissa sitten vuoden -99, mutta siitäkin tosiaan on jo vuosia. Hyvä että on löytänyt jonkun. Toivottavasti on onnellinen. Me ei oltu enää sitä yhdessä silloin kauan sitten. Tai ainakaan mä en ollut. Eksä kulutti aikaa enemmän alkkomahoolin kuin mun kanssa loppuaikoina mutta ei siitä sen enempää. Joku voi tunnistaa hänet tai minut enkä ala repostella suhdettamme täällä todellakaan. Kaikki on menneisyyttä kuitenkin niin mitä hyötyä siitä on. Jos entinen sattuisi joskus lukemaan jonkin kohtalonoikun kautta tämän niin mä kerron nyt tässä että mä olen pahoillani kaikesta. Ja hyvää jatkoa sen punapään kanssa :) Jees se siitä.

Mihis mä jäinkään oikeasti. Niin, menin sitten Jiin luokse ja lähdettiin heti käymään läheisessä marketissa kun hän ei ollut jaksanut käydä vielä kaupassa. Samalla sitten juteltiin ja Jii kertoi asioistaan ja sen sellaista. Mähän olen tainnut joskus mainita että mä inhoan kaupassa käyntiä? No inhota on ehkä liian vahva ilmaisu mutta en pidä kuitenkaan siitä mitenkään erityisesti. Ja ukkelin kanssa kaupassa mene aina sata vuotta ja kaikki rahat... No, Jiin ostoslistassa oli varmaan n. 10 artikkelia ja meillä meni valehtelematta siellä kaupassa vähintään tunti. Ei muistettu lukea listaa kun juteltiin samalla kun piti tehdä ostoksia. Ja olihan siellä ilmainen pullakahvitarjoilukin :)

Sitten kun kaupasta selvittiin, mentiin tietysti takaisin Jiille. Tehtiin muutamia kurssihakemuksia ja Jii sai, en tiedä miten, mutkin ilmoittautumaan kolme viikkoa kestävälle naisille suunnatulle logistiikka- ja kuljetusalan(?) tutustumiskurssille. Siellä on mahdollista ajaa trukkikorttikin(!). Voi jumalauta, mitä ihmettä mä siellä taas sitten mahdan tehdä jos kutsu kurssille kuuluu. Sitä paitsi mulla on se trukkikoulutus jo povarissa vaikka ajokorttia ei olekaan. No, samapa kai tuo kun on vaan sellainen tutustumisjakso mutta meillähän oli jo siellä kurssilla kevättalvella tutustumista logistiikkahommiin. Sitten Jii ilmoittautui vielä jollekin osa-ammattitutkintoon valmistavaan kuorma-autojutskaan ja mä sanoin sille että tehdään se hakemus sitten sen perusteella sellaiseksi että miten kovasti hän sinne haluaa. On meinaan työkkäri ahdistellut Jiitä ja taitaa hänellä olla joku pakkorako mennä nyt jonnekin. Jii sitten alkoi pohtia että uskaltaisikohan hän ajaa jollakin niin isolla kuin kuorma-autolla, että vähän voisi hirvittää liikenteen seassa. Mä kysyin Jiiltä että hirvittääkö häntä sitten ajaa tavallisella autolla, johon Jii vastasi että no hirvittää :D Mä sitten nauroin että onkohan se kuorma-autokoulutus ihan hänen paikkansa. Huvittavaa.

Mäkin olen oikeasti joskus miettinyt että ajaisi ajokortin ja sitten kuorma-autokortin ja alkaisi ajaa autoa:) Täytyy tässä välissä mainita että äiti lainasi ukkelille ne rahat siihen autokoulun kakkosvaiheeseen. Varmaan ajatteli että se on aika hyvä sijoituskohde tulevaisuuteen. Että jos ukkeli pääsee sinne linja-autokuskin kurssille, niin varmasti pääsee sen jälkeen pian töihin, kun niistä kuskeista taitaa olla jopa pulaa ainakin täällä päin, niin saa äitee sitten sijoituksensa takaisin. Äiti ehdotti sitä itse ukkelille. Mä ja ukkelikin oltiin vähän silleen että hetkonen, ei se nyt näin pidä mennä, mutta köyhyys opettaa nöyräksi ja ottamaan välillä tarjottuakin apua vastaan. Mulla ainakin tekee pahaa kun pitää joskus lainata rahaa...se on jotenkin niin persiistä. Varsinkin jos ei pysty maksamaan takaisin...satasen lainaa. No siksi mä en yleensä lainailekaan rahaa. Mutta mitä mä nyt olin selittämässä. Niin, käytiin sunnuntaina äitin ja isän luona ja silloin Ä tarjosi ukkelille tätä mahdollisuutta. Mä sitten siihen leikilläni että epistä, ukkelille maksellaan vaan autokouluja että mäkin haluan rekkakuskiksi, johon äiti sanoi olkapäälle samalla taputtaen että "eihän me tuollaista hentoa tyttöstä minnekään rekkaa ajamaan päästettäisi". Mitä hittoa :O. Hentoa tyttöstä :D No, jos mä joskus ajan sen ajokortin niin mä voin sanoa että sitä ei toedellakaan maksa meidän äiti eikä kukaan muukaan kuin minä ite. Never say never mutta niin mä sen ajattelen. Mut ukkelin asia on tietty vähän eri asia, kai...

Joo. Jiin luona olin jonnekin seitsemään asti ja sitten sen seurustelukumppanikin tuli paikalle jonkun kaverinsa kanssa siinä vähän ennen kuin lähdin. Mitäköhän sekin musta ajattelee. Viimeeksi kun hänet näin niin se oli kesäkuun kuudestoista päivän ilta kun baarissa nähtiin ja hepoliini oli silloin vähän huppelissa. Ja sanottakoon että Jii ja kumppanisa olivat selvin päin. Saivat kuunnella mun tilityksiä ilman unohduksen suomaa mahdollisuutta. Se oli silloin se... ;)

Ukkeli on nyt siellä autokoulun arviointiajossa ja tulee varmaan pian jo kotiin sieltä. Saa nähdä miten hyvin on onnistunut pitämään vitut ja perkeleet mahassaan, heh. Eilen sanoi että meinasi sanoa autokouluopettajalle että jos ei ystävällisesti sitten kertaakaan painaisi sitä jarrupoljinta hänen ajonsa aikana. Mä tiiän että sillä menis hermot ainakin vähän siitä jos niin kävisi. Ei tykännyt siitä meinaan ykkösvaiheessakaan. Olin kerran kyydissä ajotunnilla kun niin kävi. Mutta ei kai ne kakkosvaiheessa sellaista enää tee vai tekevätkö? Enhän mä voi tietää.... Mut ihan sama. Mitä mä siitä jauhan.

Mä kävin tuossa aamukävelyllä koiran ja kameran kanssa kun täällä maisema muuttuu sitä tahtia että pakko ikuistaa viimeiset peltopläntit ennen kuin rakentavat kaiken umpeen. Perkele. Mun mielestä ihan perseestä kun ei voi yhtään jättää mitään peltojakaan rakentamatta. Onko se sitten kiva kun taloa on kylki kyljessä? Onko? Mä kysyn vaan. Ei ole! Mutta nyt on aikeena ottaa niitä valokuvia aina sitä mukaa kun maisema muuttuu ja laittaa niitä tännekin. Näkeepähän kaikki että missä loukossa se hepoliini oikein pyörii. Eli mä menen säätämään niitä kuvia nyt ja palaillaan taas. Taisi tulla aika sekava teksti mutta sekava on kirjoottajakin :D

p.s. Periaatteessa nuo kategoriatkin vois heittää melkeen romukoppaan koska en osaa enää asettaa näitä kirjoituksia mihinkään kategoriaan. Vai pitäiskö sitä kirjoittaa aina vaan yhdestä aiheesta, pitäiskö?
Niin ja kaikenlainen kommentointi on edelleen tervetullutta mutta ei toki pakollista mutta silti toivottavaa mutta ei silti päätarkoitus...;) Hei mä meen ennen kuin tää menee ihan pipariksi.