Ahvenanmaalla pärjää ihan hyvin suomen kielellä, ainakin jos osaa auttavasti ymmärtää myös paikoitellen ruotsia. Bingofinaalissa oli sekä ruotsalaisia että suomalaisia(n. 400ihmistä) sekä ahvenanmaalaisia, jotka tuntuu olevan jotain mystistä siltä väliltä. Entä jos laiva ei olisi sunnuntaina tullutkaan Maarianhaminan kautta, olisiko saari siepannut hepoliinin matkaseuralaisineen kuten Lostissa. Ahvenanmaalaiset - the Others. Ahvenanmaalla suomenkieliset siivoavat hotelleja...joo, ei vaiskaan ihan kiva pikku paikka jos ei ota huomioon että räntää tuli saapuessamme kaatamalla ja perse jäässä sai tarpoa paikasta toiseen kun oli niin kylmä. Ja että pääsen valittamaan oikein sieluni kyllyydestä niin sanotaan nyt vielä että laivalla se vasta kylmä olikin. Koko ajan paleli ihan kamalasti. Ehkä seuraavalla ahvenanmaanreissulla on kesä ja laivamatkalla tarpeeksi vällyä niskaan vedettäväksi. Siellä bingofinaalissa oli jopa kuvaajat paikalla, sekä video- että valokuvaaja. Mustakin (tai meistä..hmn..) valokuvaaja otti kolme valokuvaa. Mielenkiintoista olisi tietää että mihin kohteeseen ne kuvat päätyvät, kuitenkin ovat kohta näytillä pällisteltävänä jossakin paffin sivuilla netissä. Toivottavasti eivät ole, eivätkä tule...

Tänään aamuna olivat - yllätys yllätys - silmät vähän turvoksissa. Ei siksi, että mulla olisi ollut mitään krapulaa viikonlopun takia koska join vain muutaman janoon lauantai-iltana. Varmaan ihan puhdasta väsymystä. Täytyy tunnustaa että poltin sen bingon jälkeen yhden tupakin. Poltin sen siksi että halusin, en siksi etten olisi voinut olla polttamatta. Ja se jäi siihen yhteen. Jonkinlainen saavutus tavallaan kai sekin. Teki mieli vain sitä yhtä...

...noo, takaisin tähän päivään. Meillä oli trukkiteoriaa ohjelmassa, käsittelimme kaikkea aihetta liippaavaa. Puskaradiosta olen aiemmin kuullut että on olemassa sellainen saksalainen "kauhutrukkivideo", jolla veri lentää. Tänään trukkiopettajamme näytti sen meille ja kyllä voin sanoa että veri tosiaan roiskui. Yksi tyttö ei pystynyt katsomaan sitä edes kokonaan sen takia mutta mä en meinannut saada lopetetuksi nauramista kun se oli samalla niin huvittava vaikkakin varoitteli ihan oikeista vaaranpaikoista. Porukkaa meni halki ja moottorisahakin lauloi... Harmi ettei J nähnyt sitä kun oli siellä lekurilla. Soitti kesken tunnin ja oli juuri menossa piipahtamaan sairaalassa...no, en vielä tiedä mitä siellä sanottiin mutta huomenna kuulemma kuulen enemmän. Hän tulee "kouluun" taas. Ainakin tekstiviestissä oli hymynaama että ehkä kyseessä ei ollut sitten se pahin mahdollinen vaiva kuitenkaan - toivottavasti. Säikäyttää sellaiset ihmisen. Eli huomenna ajelemme trukkia. Meidät on jaettu kahteen 7 hengen ryhmään, meidän ryhmä ajaa huomenna trukkia ja keskiviikkona sitä yhdistelmää! Hui! Kaikki pois alta vaan!! Tänään meillä oli kirjallinen koe sen opetuksen päätteeksi. Saa nähdä miten se oikein meni, meinaan kun palautin koepaperia niin armoisa opettajamme tuntui löytävän ainakin siitä jotain hauskaa kun sitä huvitti niin kovasti. Mä kysyin että menikö se ihan persiilleen niin ei se sanonut että olisi mennyt. Siellä piti olla muutama kompakysymyskin mutta en mä mitään sellaisia huomannut... Siitä se sanoi että menin mäkin sitten siihen halpaan. Toivottavasti kertoo sitten meillekin että mikä siinä oli juju. Täytyy laittaa huomenna lämmintä päälle niin tarkenee. (Mä alan kuulostaa puheiltani enemmän ja enemmän teiniltä, tosin nykyteinit kirjottaa vaan paremmin. Sori)

Mummo on kaupungissa, tarkemmin sanottuna lilluu viikon kylpylässä. Joku päivä olisi tarkoitus käydä moikkaamassa häntä siellä. Vissiin sen kustantaa jokin taho koska mummo on sodan aikana toiminut pikkulottana. Näin mulle sano äiti ja äitiähän pitänee uskoa...

Asiasta kuudenteen. Kaikkihan me tiedämme lukuisia sananlaskuja ja sanontoja? Jännä juttu, kun viime aikoina, lähinnä viimeisen vuoden aikana monen sanonnan merkitys on tavallaan auennut ihan uudella tavalla: on kristallisoitunut ahaa-elämykseksi päässä. Jos sanotaan vaikka että "elämä on kuitenkin niin lyhyt" niin sitä ajattelee että, joo joo, lyhyt on. Mutta sitten kun se avautuu että oikeasti se on ihan sikalyhyt niin...en mä osaa selittää mutta kyllä sen nyt tajuaa tuostakin kai mitä tarkoitan. Tai sitten ei. Oli miten oli. "Life is shit and then you die"? "Itku pitkästä ilosta"? ...Alkaa taas päässä jumimaan, ei jaksa keskittyä sillä tavalla että saisi tuotettua itseään tyydyttävää sisältöä tähän nyt. (Ei osaa miellyttää itseään, eikä muita).

En muistanut osallistua kissakuvahaasteeseen enkä koirakuvahaasteeseen. Valokuvatorstaihin vielä ehtisi mutta ei taas se aihe herättänyt oikein mitään tuntemuksia. Pitääkö sitä sitten väkisin vääntää. Toisaalta mitä enemmän on puuhaa niin sitä vähemmän sitä ehtii kuluttaa aikaa kaikenmaailman asioiden ylitursuavaan pohtimisiin eli uusi taktiikka: pidä itsesi kiireisenä. Tänäänkin kävelin kotiin tultuani kaupalle ostamaan ruokaa. Sitten tein ruokaa, ihan itse. Sitten levitin pyykkejä ja latasin uuden koneellisen. Tyhjensin myös astianpesukoneen. Sitten menin koiran kanssa lenkille ja nyt kirjoitan lokia. Sitten katson telkusta jotain puuduttavaa ainesta ja menen nukkumaan. Ja huomenna sama uudestaan, ehkä hieman eri koostumuksessa. Ootko miettinyt että ennenvanhainen kotiäiti hoiti lapset ja kodin (ja sen miehen), mies kävi töissä. Nykyään nainen hoitaa (lapset ja(jos on))kodin JA käy töissä mutta mies käy vain töissä. Todennäköisesti. Ehkä vähän sekstististä sittiä multa nyt. Sori. Olen toisaalta kuullut että on olemassa myös talouksia, joissa asiat hoidetaan tasapuolisesti. Sitä mä tarkotin sillä kun jossakin "testing testing"-jutussa sanoin että mua vituttaa äitin hemmotellut pikku kultapojat(joiden puolesta naisen/tyttöystävän pitää tehdä kaikki). Onhan toki sitten niitä pikku prinsessojakin... Tuli vaan mieleen kun mun eksän äiti opetti mua tekemään valkokastiketta että poikaparka ei kuole nälkään(!). Mä sitten kohteliaisuudesta opettelin. Ei varmaan ois pitäny. Kysymys kuuluu: miksi se ei opettanut sitä pojalleen vaan mulle joka en edes tykkää valkokastikkeesta? Siksi että savossa emäntä on emäntä vaikka voissa paistaisi? Joo, sitä tikulla silmään joka...

Mä lopetan nyt, tuli tekstiviesti. Varmaan äitiltä...