Yöääh!

M
ä olen kamala porsas. Söin äsken vajaaseen varttituntiin pussillisen mikropopkorneja sellaiseen kunnon mättötyyliin ja nyt on suu ihan puutunut ja huulet turvoksissa kun olivat niin suolaisia. Mutta kai sitä saa välillä herkutella, ja sitten kun herkutellaan, niin herkutellaan kunnolla eikä lasketa mitään kaloreita. Kaloreista taas tuli mieleen se että meidän äiti on ollut laihiksella melkein koko ajan niin kauan kuin mä muistan. Tai jos nyt ei kroonisella laihiksella, niin ainakin muistaa joka ikisestä paketista, mikä sisältää jotain syötävää, tarkistaa myös sen sisältämän energiamäärän. No. Jokainen tyylillään. Mä oon sitä mieltä että peili kertoo sen mitä pitää. Ja sitten toimitaan sen mukaisesti. Ihme että äitiä sivusta seuratessa ei ole heposta tullut syömishäiriöistä. Kai se on ollut tarpeeksi varoittava esimerkki mitä jatkuva syömisen vahtaaminen ihmiselle tekee. Ei ainakaan hyvää. Eli kippis vaan ja poppareita naamaan.

Taas lähti ajatus harhailemaan. Mun piti kirjoittaa kyllä ihan jostakin muusta. Niinku vaikka siitä kun että...joku saattaa muistaa kun kerroin joskus tuossa syssyllä vähän antaneeni pihan pikkupojille palautetta niiden pelipaikasta (ulko-oven edessä)? No. Nyt yksi niistä pojista, joka asuu meidän talossa, avaa mulle (ja koiralle) ulko-oven aina kun näkee että mä oon tulossa tai menossa, ja sattuu samaan aikaan paikalle. Se oikein odottaa mua. Ja mä tunnen joka kerta omantunnon piston siitä mesoamisestani silloin syksyllä mutta sanon vaan kiitollisella äänellä "Kiitos!". Jos mä olisin kunnon ihminen niin pyytäisin anteeksi moista käytöstä mutta siinä olisi se vaara että ko pentu ei edes muistaisi mistä mä puhun ja sitten vaan saisin omituisen naapurin leiman ottaan kun se juoksis kotiin kertomaan että "Naapurin täti puhui mulle jotain outoa" ja sitten sen iso isi tulisi meidän oven taakse huutamaan että "Mitä sä olet meidän pojalle oikein selittänyt?!", tai jotain tuontyyppistä. Ja sitä paitsi nykyään kun on kaikenmaailman pedofiilejä niin parempi ettei olekaan muitten lasten kanssa tekemisissä sen enempää tai kohta löytää ittensä jostakin käräjiltä? Kai se on sekin sitä nykyaikaa...hmn. Ja taas lähti ajatus harhailemaan.

Mitäs mä olisin puuhaillut. No en paljon mitään, mitä nyt juossut koiran kanssa ulkona ja vähän laitellut joulukoristeita ja sen sellaisia tänne. Ja välihuomautuksena että se suolamäärä, minkä äsken vedin, taitaa nyt nostattaa mun verenpainetta kun rupes nuppia kuumottamaan. Huhhuh. Ei kauhean terveellistä...
Sitten mä olen katellut niitä työpaikkoja ja miettinyt että lähtis sinne oppisopimukseen. Siinä on vaan se paska puoli että pitäs ensin löytää se työpaikka, mihin pääsis tekemään sitä oppisopimusta...pitäisköhän laajentaa hakualuetta vähän tätä kotikylää kauemmas. Paitsi sitten pitäisi olla ajokortti. Ja auto. Ja ensin töitä että sais sen auton ja ajokortin...kun ei ole halukkaita opettajia tullut muodostamaan jonoa oven taakse toisenlaisista odotuksista huolimatta :) Ja plaaplaaplaa..tämä menee nyt taas tähän samaan jauhamiseen, anteeksi.

Mähän uhkasin(vai lupasin?)joskus tuossa aiemmin että joku kerta pohdin sitä täällä että mitä mulla on ollut ajatuksissa (aikoinaan) tehdä tai saavuttaa ennen kuin täytän kolmekymmentä. No tässähän on aikaa nyt sellaiset vajaa 12 kk tähän H-hetkeen eli pikkasen kiirus alkais tulla näiden kanssa. En ainakaan suoraan muista että olisi ollut puhetta aiemmin näistä asioista, mutta mulla onkin se lahopää. Ja kertaus on sitä paitsi opintojen äiti. Tässäpäs muutama:

1. Ajattelin että olisin ainakin töissä jossakin. Niinku mani mani mulle tänne säännöllisesti, kiitos. Elättäis itse itsensä (eikä eläis millään korvausrahoilla...).
2. Päätin jossakin vaiheessa että ostan hevosen ennen kuin täytän 30. Enkä tarkoita mitään "My little ponyä" vaan ihan oikeaa hevosta
3. Päätin myös että ajaisin ajokortin ennen kuin täytän 30.
4. Ja hankkisin auton. Mieluiten punaisen
5. Ajattelin joskus myös harhaisesti että minulla olisi siihen mennessä kelpo mies ja pari lasta. Mutta nuoruus taitaa tosiaan teettää kaikenmaailman harhakuvitelmia...
6. Mulla olisi oma "mökki" ja omenapuutarha =D

Niin. Kai ei haaveilu ole vielä koskaan ollut kiellettyä, eikä tuossa nyt mitään ihan hirveitä vaatimuksia ollut... Eka vaihtoehto olis nyt ihan realistinen vieläkin. Kakkosella, kolmosella ja nelosella tulee kiire ja vitonen ei nyt kaikkineen tule ainakaan onnistumaan ennen sitä eikä todellakaan kuutonen. Mutta en mä siihen kuole. Onpahan vielä mitä tavoitella tai jotain...

Mulla ei nyt taas oikein ajatus juokse. Sitä se teettää kun ei kirjoittele lokia parhaan vireystilan aikana. Ehkä pitäis tehdä sitten jotain muuta (kuten odottaa että suolaturvotus laskisi ;)). Pitäisköhän pukea kaapista jotain nättiä päälle ja koittaa ottaa sellaisia WinterSuperGirl-kuvia, joissa se ei oo ihan revästyn näköinen. Vähän säärtä ja muuta vilauttelis ;D. No, jää nähtäväks... Mä menen juomaan nyt vettä, janottaa vähäsen. Toivottavasti en pitkästyttänyt kärsivällistä satunnaista lukijaa enkä ketään muutakaan kuoliaaksi näillä jorinoilla. Toivottavasti viikonloppu on mennyt hyvin kaikilla. Onkohan mussa jotain vikaa kun odotan että arkipäivät alkaa, joskus se oli toisin päin... Mutta, kohtahan on joulukin.

Nähellään ja katotaan nyt tuleeko niitä supersankarikuvia vielä vai ei ;)

Love, hepoliini(suolainen hepoliini, maistiaisia ei tarjoilla paitti harvoille ja valituille ;)) <3