Huomenta kultaset!
The times of shortness are over = tuli kamalan pitkä kirjotus, koitahhan kestää :)


Tässä on keretty olla hereillä jo kaksi ja puoli tuntia. Kai se tekee ihan hyvää työttömänkin totutella normaalihkoon päivärytmiin ettei tule nukuttua vahingossa syntisen pitkään. Tiesitkö muuten että - en ole nyt luvuista ihan varma mutta tarkistan myöhemmin jostakin - alle 7 tunnin ja yli 8,5 tunnin yöunet lyhentävät ihmisen elinikää? Eikä sitä tiedetä miksi näin on. No, varmaan aiemminkin olen hehkuttanut miten "pikku hepoliini" tarvitsee vähintään sen kahdeksan tuntiansa, ehdoton minini (ellei halua olla olotilassa, joka vastaa promillen humalaa+vatsakivut kaupan päälle) on varmaan jotain seitsemän tuntia tosiaan.
No, kuvitellaan että hepoliini olisi saanut töitä jostakin. Tottakai se työ olisi jotain tyyliin 3-vuorotyötä ja aamuvuoro alkaisi kuvitteellisesti(ja suurella todennäköisyydellä tosielämässäkin) joka kerta aamukuudelta. Ja sinne töihin pitäisi lähteä viimeistään ehkä joskus kello 5 aamulla kun kulkee bussilla. Se tarkoittaa että jos joutuisi käyttämään koiran siinä aamulla plus syömiset ja heräämiset, niin vähintään pitäisi herätä joskus neljältä aamulla. Ja itseni tuntien, että ehtisin tehdä tuon kaiken, mieluummin jo puoli neljältä. Sitten laskee siihen vaikka sen ihanteellisen 8 tuntia unta päälle niin nukkumaan pitäisi mennä..öö (päässälaskee*raksutiraksuti*)...puoli kahdeksalta illalla?! Kyllä, puoli kasilta. Ja kuka menee nukkumaan puoli kasilta illalla. Mä luulen että hyvin harva. Mutta elämä on. Tuolla tavalla monet kerryttää sitä univelkaa, kun pakko sitä on joskus olla hereillä ja elääkin, varsinkin jos pitää huolehtia muistakin kuin itestään :) Milloinkohan työnantajat alkavat maksaa palkanlisää nimeltä "eliniänlyhennyslisä", jonka saa siitä että pitää raahata persiinsä epäinhimillisen aikaisin töihin. No, tuo aamuherääminenkin onnistuu kyllä hepoltakin tiettyyn rajaan (ja rajaa on koeteltu, usko pois) asti mutta entä sitten se kolmivuorotyö...en ala edes jauhamaan. Yksi sellainen säännöllisen työajan sisällään pitävä kokoaikatyöpaikka mulle tänne kiitos, mieluiten sellainen 8-16...maksimissaan, vähempikin toki käy jos palkasta sovitaan ;D T: työtön luuseri...

Mutta nyt mä ajauduin ihan harhapoluille ajatuksieni kanssa. Mihinkäs mä eilen jäinkään...ai niin. Mä lupasin kertoa jotakin siitä mummolanreissusta.
No meitä ensinnäkin lähti sinne minä, ukkeli(halusi sittenkin tulla), äiti, isä, sisko, siskon mies ja kummipoika. Siskon porukka meni omalla autollaan ja me muut mentiin ukkelin autolla. Sen takia että ukkeli ei muka uskalla tulla enää meidän isän kyytiin. Vissiin ei oikein luota isukin ajotapaan. No, mä olen sitä mieltä että isä kyllä voisi vähintään käydä silmälääkärissä mutta se nyt on sellainen - "tyypillinen" suomalainen mies. Ei voi pakottaa.

No muttahan. Siellä meitä oli sitten kasassa yhteensä 15 ihmistä. Muuten olisi ollut 16 mutta kun vanhin serkku oli ulkomailla kaveriporukassa, jossakin thaimaassa kai. Tai oikeastaan se vanhin poika ei ole mulle edes mitään oikeaa sukua, se on enon vaimon ekasta avioliitosta mutta ihan se tuntuu kuitenkin serkulta, niin kuin muutkin. Se oli vasta jotain vuoden pari vanha kun eno ja vaimonsa menivät naimisiin. Kai enokin on sille vähän kuin isä. Ei siellä olla tehty mitään pesäeroa lasten välillä. Niillä on kyllä niin hyvä(-henkinenkin jopa) porukka kasassa siellä. Tummatukkaisia ovat kaikki ja vihreäsilmäisiä, kerrotaan nyt kaikkea epäolennaista. Mulla on siis yhteensä kuusi serkkua siinä perheessä. Nuorinkin niistä on jo viisitoista, sillä oli silloin maanantaina syntymäpäivä. Harmittaa, kun asuin siellä susirajalla niin tuli nähtyä enon perhettäkin ihan liian harvoin. No en mä kyllä nykyäänkään siellä ole kovin usein toisaalta käynyt. On sinne kummiskin jotain 75 kilsaa matkaa tuonne itään päin kun rannikkoa lähtee ajelemaan. Jui, kamalan pitkä matka ;) Eno on mun kummi, vähän lisää nippelitietoa, ole hyvä.

M
ummo sitten kaiveli niitä käsitöitään sieltä kaapeista. Mun antamista langoista, mitä silloin vein sinne kylpylään sille, oli tehnyt kolme kassia. Pitää pistää vaikka valokuvaa tulemaan kunhan ehdin kuvaamaan. Mun olisi sitten pitänyt valita niistä kai yksi. Enhän mä osannut valita. Lopulta sitten sain kaksi, musta-oranssin ja harmaa-kirjavan. Kai se oli mielissään että kelpasi. Mummo tykkäsi itekin siitä musta-oranssista. Mä sanoin sille että pitää sen itellään ja mä sitten perin sen joskus kun...no aika koittaa. Mummo siihen sitten sanoi että "ei, vie vaan se heti tai muuten sie alat uotella että millon se mummo kuolee!" :D Tehtiin sitten niin.

Niitä serkkuja on neljä poikaa ja kaksi tyttöä. Pojat on vissiin aika ahkeria metsästämään ja kalastamaan, laittoivat pyörimään videon, jolla olivat sorsastamassa. Ja peuroja ampumassa... Mä sitten sanoin siskon miehelle että "That WAS Bambi". Se sentään tajuaa mun huonoa huumoriani, ainakin sitä nauratti. Se oli siihen tilanteeseen jotenkin lohkaistu. Että tämän tyylinen "luontoelokuva" ;) Mutta se on kun ne ovat saaneet kasvaa siellä maalla ja mut on pakotettu tänne kaupunkiin...*kateellinen vähäsen* Ihan yhtä hyvin meidän äiti olisi voinut aikoinaan jäädä sinne asumaan ja ostaa muut siitä tilasta ulos. Tai sitten ei. Meidän äiti, vaikka onkin maallakasvatettu hetelmä, ei taida olla kuitenkaan mikään maalaissielu. Ainakin se muistelee kaikki juurikkaanharvennuksia ynnä muita töitä hampaat irvessä. Kai siitä onkin romantiikka ollut kaukana. Mutta kyllä mä ainakin mieluummin sellaista tekisin kuin olisin päivät  jossakin pimeässä loukossa seisomassa liukuhihnalla viiden asteen lämpötilassa(perse ja kädet jäässä), missä ei näe edes päivänvaloa (lue: ex-työpaikka). Mitenkö mä nyt taas päädyin valittamaan tukkutraumaani, höh :) No mä kutsuin niitä serkkuja käymään joskus täälläkin. Tytöt sitten sanoi että "katotaan, jos ne päästää meitä". Hmn...ei kai ole tytöt olleet pahoilla teillä kun olivat käyneet Helsingin(Espoon) serkkumme luona syksyllä. Hyihyi! Ne on varmaan kuitenkin enkeleitä kun vertaa heitä muhun siinä iässä. Toivottavasti vanhemmat ei halua pullottaa niitä loppuiäkseen...
Ja mä (siis niin ;)) kuolen jos joku heistä eksyy tänne mun blokiin joskus. Mulla kävi se siellä ollessa mielessä. Mä joutuisin häpeämään silmät päästäni. Tai viimeistään silloin, jos mummo jostakin sattumanoikusta joutuisi lukemaan mun sadattelemat 10000 kirosanaa täältä, joutuisin oikein tosissaan kiillottamaan sädekehääni sen jälkeen =D Mä nyt korkeintaan sanon mummon kuullen jotain "perhana" tai "suoraan saatanasta". No en ehkä jälkimmäistä edes käytä. :)

Tuli taas sanottua paljon ja ei oikein mitään. Heh. Kai mä innostuin jotenkin, ehkä sain liikaa raitista ilmaa kun kävin A:n kanssa metsässä tuossa ennen kirjoittelua. Siellä oli vaihteeksi jopa pari astetta pakkasta. Ja sitten mä mietin että miten on mahdollista että koira onnistuu kuraamaan itsensä mudalla jopa pakkasilmalla! Onko muittenkin koirat yhtä lahjakkaita löytämään sen viimeisenkin kostean ja likaavan läiskän lätäköstä jopa jään alta. Että jouduttiin sitten vaihteeksi taas tassun pesulle kotiin tullessa. Ihan musta oli koiraeläimen ruumis kainaloihinsa asti... Nyt sitten toivoisi että pakkaset pysyis niin mäkin pääsisin joskus luistelemaan. Hain luistimet kellarista varmaan jo joskus kuukausi sitten, nyt sitten mielenkiinnolla odotan että onko niille käyttöä tänä talvena. Tää menis harjottelemaan piruetteja. J on lupautunut tulemaan mukaan, tosin se ei varmaan jääkiekkoluistimillaan mitään piruetteja tee. Sillä on kuulemma sellaiset ja sanoi että "sitten voidaan pelata", johon mä sanoin että "pelata mitä?..." Okei, voinhan mä yrittää mutta ei kai kaunoluistimet ole mitkään parhaat peliluistimet, ehkä mä keskityn paremminkin ensi alkuun pysymään taas pystyssä niillä kapistuksilla.

Jeps. Pakko taas kirjata mun ja ukkelin eilisiltainen sananvaihto ylös. Älä järkyty ;)
MÄ: Mennääks käymään koirapuistossa? (kyydin toivossa, puisto kauempana)
U: Ei mennä... (miettii samalla) ...tai oikeastaan, siellä voisi törmätä johonkin uuteen, nuorempaan muijaan...mut ei nyt mennä...
MÄ: Ai mitä? Ai meinasit vaihtaa nuorempaan?
U: Niin, kun nuorempi todennäköisesti olisi enemmän käytetty...
MÄ: Siis mitäh?
U: Ei mitään...
MÄ: No sano
U (lopulta): No siis kun nää nykyajan nuoret on niin vapaamielisiä niin todennäköisesti olisi enemmän käytetty...
MÄ: Ja se olisi - hyvä asia? Mitäköhän miehen logiikkaa tuo nyt taas on....
-hetken hiljaisuus-
MÄ: Emmä kyllä tiedä että jos sä ulkonäön takia meinasit vaihtaa nuorempaan, että kannattaako se..
U: Ai mitenniin?
MÄ: Nokun pelkällä ulkonäöllä ei asioissa kuitenkaan loppupeleissä pitkälle pötki. Onhan se nyt nähty jo sun kanssa...:P
U: haha

Että näin täällä, mites siellä.
Nymmä lopetan, ennekun venahtaa ihan kauhean pitkäksi eikä kärsivällinenkään lukija jaksa enää lukea. :)

<3:lla hepoliini