Heisp!

Eipä ole kauan aikaa kirjotella, mutta eipä tässä ole kyllä mitään ihmeitä tapahtunutkaan oikeastaan. Ja yläselkälihakset/hartiat tai joku ruumiinosa, mikä siellä nyt sijaitsee on ihan jumissa että särkee eikä oikein jaksa istua. Voisko joku pikkukiinalainen tulla kävelemään mun selän päälle? (Voiko noin sanoa olematta rasistinen...hmn...)

Ja nyt äiti soitti kesken kaiken... Pyysin siltä tekstiviestinä paria osoitetta joulukortteja varten. Täytyy muistaa katos sellaisia yksinäisiä sukulaisia ja muita. Mä tarviin oma tietokoneen että saa rauhassa kirjottaa lokia sillon kun huvittaa. Pokerihullulla alkaa meinaan joku peli taas tasalta ja senhän ny tietää mitä se meinaa...

No täytyy varmaan sitten huomenna raportoida lisää kun ukkeli vissiin menee jo yhdeksäksi koululle tekemään jatkosuunnitelmia kurssista. Niillähän oli siinä kurssissa sellainen alkukarsinta, mistä se tänään sai kuulla päässeensä jatkoon. Onnea ukkelille! Ihan parhailla pisteillä veti homman jopa.

Se on tää "kiire" tai kun kelloa vastaan yrittää jotain kirjallista sanoa niin ei meinaa oikein ajatus luistaa. Pätee muuten muihinkin ns paniikkitilanteisiin elämässä; sitä jotenkin lamaantuu. Kuten toissailtana kun pimeällä polulla tuli kaksi isoa doopermannia vastaan. Siis en mä doopermanneja pelkää(en ainakaan myönnä) mutta kai se oli joku alkukantainen pakorefleksi mikä syntyi sekunnintuhannesosan ajaksi ;D Mutta en mä piiloon toki juossut...

No. Täytyy lopettaa, höh... Mutta mukavee illanjatkoa, katellaan taas.

T:hepoliini :)

P.S. Sunrise Avenue - Diamonds