Huomenta.

Mitäs mä mahdoin ruikuttaa täällä eilen. No nyt on uusi päivä ja ei väsytäkään niin paljon (no siitähän eilen valitin) vaikka väsyttää mutta ei samalla tavalla kuin eilen. Nyt se on mennyt sillä tavalla varmaan yli että sitä ei huomaakaan. Paitsi aamulla huomasin. Huomasin meinaan että teki mieli huutaa ukkelille sängynpohjalta että paisko vähemmän niitä esineitä siellä keittiössä kun jokainen kupin pöydälle laskeminen ja lusikan kilahdus tuntui kuuluvan korvissa satakertaisena. Vaikka tuskin se edes niitä paiskoi, oikeasti. Mutta sain pidettyä suuni supussa. Mutta mikäs sen mukavampaa kuin pohtia väsymyksen ydintä täällä lokissa.

Vaikka tuskin sitä kovin syvällisesti osaisin tehdäkään. Meinaan päädyin SusuPetaalin blokin kautta "Lepiksen takapihalle", jossa hehkutettiin sellaista testiä, jolla voi testata oman blokinsa luettavuutta. No nyt mä olen ihan masentunut. Kaikki muut on jotain lapsi/aikuisneroja ja mä saan tulokseksi vain "This blog's reading level: College (postgrad)"! Ehkä mun pitäisi opetella sitten kirjoittamaan. Ja ajattelemaan. Etenkin ajattelemaan ennen kirjoittamista. Ja jos vie ajatuksen oikein pitkälle niin jopa joskus suunnittelemaan etukäteen mitä kirjoittaa. Tai kyllähän mä suunnittelen; nytkin mulla lukee muistilapulla että "kiroilu". Se tarkoittaa sitä että pitäisi vissiin nyt vääntää asiaa siitä kiroilusta.

Kun tuli vaan mieleen tuossa aamutelkkaria katsoessa eilinen lausahdukseni, jossa mainitsin jotain vittuun suksimisesta. Ja sitten mietin - jopa jo eilen - että minkälainen määrä kiroilua on sopivaa ettei se mene yli. No myönnetään että se, että toivottaisi jonkun suksimaan sinne itse vittuhun, menisi jo vähän överiksi ja olisi vastoin kaikkia hyviä kiroilutapojakin jo. Eikä mulla oikeasti ole tapana toivotella ihmisiä sinne suksimaan. Mutta myönnetään että joskus tuolla lenkkipolulla kyllä on mieli tehnyt... No siis siinä aamutelkkarissa oli se Ketonen siitä Ketonen&Myllyrinne-ohjelmasta. Nyt täytyy tunnustaa että en ole tainnut kyllä jaksoakaan moisesta katsoa, mutta pointti oli se, että kyseisessä komediassa vissiin on käytetty juuri kyseistä vittu-sanaa ilmeisesti sen verran paljon jonkun mielestä, että on pitänyt vääntää siitä sivun pituinen juttu lehteen. Näyttelijä Ketonen oli sitä mieltä että on aika tekopyhää että telkusta näytetään kaiken maailman sarjamurhasarjoja ja sitten pitää kauhistella jonkun sanan käyttöä hirveässä mittakaavassa. Ja että tapahtuu paljon pahempiakin asioita, joihin voisi puuttua. Mä oon kyllä ihan samaa mieltä. On paljon pahempiakin asioita, joihin pitäisi puuttua kuin joku kiroilu. Tietty jos kiroillaan liikaa niin voimasana saattaa menettään voimansa (ainoa paska puoli asiassa?). Eikös kirosana ja voimasana ole synonyymejä? Jos vaikka joku Genius-tason blokkaaja sivistäisi mua jos olen väärässä :D No oli miten oli, oikein käytettynä kirosanassa on siis voimaa. Siitä oikeinkäytöstä en sitten osaa sanoa juuta eikä jaata, sitä paitsi viittaan edelliseen: On paljon tärkeämpiäkin asioita kuin miettiä paljonko on sopivaa kiroilla, sehän on meinaan selvää että ei siinä mitään pahaa ole. ;)

Ei varsinaisesti liity juuri edeltävään mutta tulipas jostain syystä yksi hyvä sitaatti mieleen juuri tähän rakoon: "Julmuus hyvällä omatunnolla on moralistien mieleen -- siksi he keksivät helvetin." (Bertrand Russell)

Mitäs muuta. No eilinen päivä oli niin sanotusti aika takapuolesta kokonaisuudessaan. Joku voisi sanoa että tyypillinen maanantai, toisaalta minkä tahansa päivän sisältö voi kusta ihan samalla tavalla. Ei eilen nyt sinänsä tapahtunut mitään maata mullistavaa. Rupes vaan lievästi harmittamaan kun olin jo aika pitkän aikaa tehnyt Windows Movie Makerilla elokuvanpätkää omista nauhoituksista niin se ohjelma meni tilttiin ja vaikka kuinka hakkasin ctrl+alt+deleteä niin se vaan jumitti. Sitten näytöllä luki maaginen teksti "Tämä ohjelma ei vastaa" ja homma oli siinä. Eipä järin kiinnostanut alkaa tehdä heti uudestaan samaa eli varmaan filmistä tulee sitten lopulta (jos se joskus valmistuu) vähän/ihan erilainen. Siis sitten kun mua taas huvittaa edes yrittää. Nyt ei huvita. Eilisestä jäi käteen vaan erittäin puutunut persalue.

Nyt huvittais mennä syömään jotakin ja ehkä juomaan vähän vihreää teetä(sitruunanmakuinen). Kahvia tulee muutenkin juotua niin paljon. Oon koittanut vähentää sokerin pois kahvista kokonaan, en sen takia että olisin millään laihiksella - siihen ei nähdäkseni olisi edes mitään syytä - vaan siksi että hampaat säästyisi ja välttyisin paremmalla todennäköisyydellä kakkostyypin diabetekseltä. Sehän ei tietenkään millään tavalla estä syömästä karkkia ja muuta mässyä entiseen tapaan (liian usein). Ja hampaita ajatellen ostin vielä sunnuntaina apteekista "Pro emalj"-hammastahnaa, jonka pitäisi suojata eroosiolta ja vihlomiselta. Saas nyt nähdä miten suojaa. Ei mulla taida muutenkaan kiillettä olla leegoissa enää kun olen niin kova narskuttamaan hampaita sekä unissaan että hereillä. Tarttis varmaan sellaisen purentakiskon. Tai sitten sen nyrkkeilysäkin... ;)

<3:lla Hepoliini