"Huomenta"!!

Mä olen ihan täpinöissäni täällä. Sain puhelun Kuopiosta VVO:lta, ne tarjosivat meille kämppää! Tai oikeastaan muutamaakin vaihtoehtoa. Ja jos sieltä saa asuntotarjouksen, niin ei ole epäilystäkään siitä (jos jollakin on niitä epäilyksiä vielä ollut, kuten vaikka mulla itelläni), etteivätkö Hepoliinin luottotiedot olisi kunnossa. Mä siinä kirjasin pikavauhtia osoitteita ja asuntojen kokoja paperille sitä mukaa kun henkilö puhelimessa mulle niitä tarjoili. Huomiseen saatiin lupa pitää varattuna kolmea asuntoa, kaikki kolmioita. Vuokrien hinnat vaan pisti hieman miettimään, että miten niistä selvitään mutta ei kai sille mitään voi, pakko sitä on jossakin asua ellei halua olla taivasalla...

Soitin sitten melkeen saman tien (tuossa välissä mun oli PAKKO käydä kahdella hermosavulla, anteeksi vaan keuhkot) entiselle vuokranantajalle, jossa myös on hakemus vetämässä. Ennen kuin muutettiin Turkuun niin meillä oli kämppä sitä kautta. Siis soitin sen takia kun niillä ovat vuokrat aika paljon edullisempia, että mitkä mahikset meillä olisi saada sitä kautta asunto siihen toukokuun puoleen mennessä. Ettekä arvaa mitä se sanoi. "No täällä olisi siinä osoitteessa kaksi asuntoa vapaana, missä asuitte silloin aikaisemmin, ja muuta ei sitten olekaan ennen kesäkuuta". Mä sitten ukkelilta kysäisin että josko me ei kuitenkaan muuteta samaan taloon(!!) kuin silloin. Monestakin syystä. Kiitin ja sanoin heipat vuokratädille ja päätettiin että otetaan sieltä VVO:n kautta se "paras" niistä mikä on tarjolla.

Vaikkakin se asunto on aika kallis, ja huomasin miten mun aivot loivat alta aikayksikön kauhukuvan siitä, miten istun uudessa kodissa kynsiä purren kun ei ole muuta syötävää koska vuokra on vienyt kaikki rahat. No siihen tulee varmaan kyllä helpotusta sitten kun ukkeli pääsee todenteolla palkalliseksi työntekijäksi. Sillähän on vielä ainakin ekat kaksi viikkoa tavallaan "koulua", eli on työharjoittelussa sen kaksi viikkoa, ja jos se menee hyvin, ja se pärjää siinä duunissa itekseen, niin sitten alkaa palkka juoksemaan ihan normaalia tahtia. Ja mainittakoon, että jos ukkeli olisi käynyt Turussa sen koulutuksen loppuun, sen olisi pitänyt olla koko kesä "työharjoittelusssa" eikä olisi saanut palkkaa siltä ajalta.

Huhhuh. Mulla käy oikeesti pää nyt ihan ylikierroksilla. Varmaan siitäkin syystä kun pääsin vasta nyt blokin ääreen :D!! joo, mä tunnustan: en voi koskaan mennä säännölliseen päivätyöhön, olen hepoliini - blokiriippuvainen. Käytiin tuossa asioilla sekä kaupassa (ukkelilla on vapaapäivä), ja autossa istuessa mietin, että tää blokkailu on toiminut ihmeellisenä terapiana hepoliinin pääkopalle. Mä oon kelannut paljon vähemmän reaalimaailmassa mitään "pikku"-ongelmia; kun tänne suoltaa kaiken (melkein kaiken) mahdollisen soopan niin voi siirtää nenän eteen päin, eikä jäädä ajatustasolla niin paljon pyörimään paikoilleen. Toki rehellisyyden nimissä sanottakoon, ettei blokkailu toki kokonaan sitä arkikelaamista ole poistanut, mutta vähentänyt huomattavasti kuitenkin. Mulla kun on ollut paha tapa(?) huolehtia aina kaikesta ihan liikaa.

Nyt se oon sitten minä joka toitottaa sisäisestä tyyneydestään(joojoo..köh) ukkelille että "kyllä kaikki järjestyy". Tänä aamuna ukkeli alkoi panikoimaan siitä, että mitä jos me ei saadakaan sitä kämppää. Mä sitten sille koitin puhua että varmasti sitä jonkun luukun ehtii kuukaudessa hommata, että mitä sitä turhaan etukäteen murehtimaan, murehtii sitten jos sitä asuntoa ei oikeasti saa. Ihan vaan sillä, kun tuolla hermoilulla on tapana tarttua vaikka nykyään koitan välttää sitä tartunnan saamista. Tiedän meinaan, ettei se tee hyvää mun pääkopalle. Siksi tämä uusi "murheeton" (joojoo...köh) asennoituminen asioihin. Tai ainakin yritys siihen suuntaan. Miksi murehtia sellaista, mikä ei ole vielä tapahtunut? Varmaan se pahin tapahtuu, jos sitä koko ajan pelkää? Asioilla kun on tapana mennä siihen suuntaan, mihin ne ajattelee...ainakin joskus(hyvässä ja pahassa). Tämä ei kyllä päde sitten niihin työasioihin:D! Nytkin mulla oli ihan selkeä visio siitä, että mistä sitä asuntoa tullaan tarjoamaan. No, ollaan taas rehellisiä ja sanotaan että pikkasen meni vikaan, mutta alue ja talo oli kuitenkin samantyyppinen mitä ajatuksenvoimalla kerjäsinkin/pelkäsinkin;).

Nyt soitti ihan äsken sieltä vuokrayhtiöstä se nainen ja lyötiin lukkoon sen asunnon varaus. Kiva vaan olisi keksiä, että mistä repii kasaan ensinnäkin rahat tämän nykyisen kämpän ensi kuun puoleen vuokraan plus uuden kämpän yhtä kokonaista vuokraa vastaavan summan rahaa(pitää maksaa ennen kuin muuttaa, en edes viitsi sanoa paljonko) plus 250E vuokratakuuta (ei paha sinänsä) ja sitten vielä muuttoautot ynnä muut siihen päälle. Ei oikeen tulot riitä! Haluasiko joku ostaa vähän *****ttä? No, vitsi vaan, sensuroitu. Nopeasti laskettuna ylitttää meidän kummankin yhteen lasketut tulot aika huimasti. Pakko laittaa soskuun joku avustushakemus, josko sieltä saisi edes vähän apua sen muuttoauton vuokraamiseen. Vaikka taannoisen kokemuksen perusteella Turun sosku on aika nihkeä antamaan apua minkään asian suhteen... Onneksi ei ole tarvinnut siellä asioidakaan siis pitkään aikaan, mutta nyt varmaan on pakko nöyrtyä, perkele.

Että tällasta täällä. Asunto, raha ja pärjääminen pyörii mielessä. Käytiin varaamassa mun ehdotuksesta kirppispaikka, niin voi myydä vanhaa romua, tavaraa ja vaatteita pois, niin eipä tarvii turhaa ylipainoa kantaa muuton mukana; säästää nääs diisselikustannuksissakin, ja ehkä mahtuu kamat pienempään autoon. Se on sitten kuudes muuttokeikka hepoliinille kymmenen vuoden sisään noin nopeasti laskettuna. Niistäkin voisin kertoa monta mukavaa tarinaa. Ja vähemmän mukavaa, heh. Mutta jätetään ne toiseen kertaan, tää lopettaa tältä erää ja menee hyppimään seinille (ja kohta uloskin)!

<3 Hepoliini