Moi.

Ahistaa, ahistaa ja ahistaa. Ja keuhkot sanoo kohta vuokrasopimuksen irti. On taas tullut vähän tupruteltua vaikka ei kai pitäisi. Jotenkin se muka on auttavinaan henkiseen kärsimykseen - ja paskan marjat. Vaikea oikeen määritellä, että mikä tässä olossa johtuu eilisestä mukin kallistelusta, ja mikä tästä tulevasta elämänmuutoksesta.

Mietin tuossa parvekkeella auringossa kynsiä viilaillessani, ja itsekseen ahdistellessani, että ei vitura soikoon, miten tästä kaikesta oikein selviytyy kaikin puolin "hengissä". Hetken ajaksi tuli taas se vanha tuttu "ei elämässä ole mitään järkeä"-tunne mieleen, ja toisaalta toisessa ääripäässä fiilarit on jopa aika hyvät. Tavallaan. Ja sitten mieli vaihtelee noin 20 kertaa päivässä noiden kahden, ja vielä muutaman muun tunteen välillä. Varmaan aika normaalia, vaikkei se paljon lohdutakaan.

Mä oon varmaan aika tyypillinen "suomalainen mies". Joo, ei pidä käsittää väärin, en ole muuttunut mieheksi, mutta taidan olla sellanen "kaikesta selviää yksin"-hiihtelijä, joka ei paljon apua pyytele. Ei varmaan kamalan terveellistä vaikka mielellään sitä selviäisikin kaikesta ihan yksin, mutta kun tuntuu, ettei pysty.

Sitten mulle tuli taas sellanen luuseriolo. Mä täytän tämän vuoden marraskuussa 30, ja mitä mä olen saanut aikaan: vähän opiskelua ja kolme epäonnistunutta parisuhdetta. That's it. Ei voi sanoa, etteikö toivoisi, että asiat olisivat menneet hieman eri tavalla. Ja mitä mulla nyt on? Kolme banaanilaatikollista kirjoja ja kissa, noin kärjistettynä. Ei kotia, ei ukkoa, ei työpaikkaa. Niin ja itseni tietysti on. Tosi luhdullista, "ahhahaha"... Hitto, sitten pitäisi varmaan soittaa sinne kurssiukoille, ja alkaa vääntää mua johonkin työpaikkaan. Ihan niin kuin se nyt juuri tuntuisi joltakin maailman tärkeimmältä tavoitteelta (ts. vituttais jos kiinnostais).

Ei nyt ulosanti pelaa kovin hyvin. Varmaan kohta katoaa loputkin satunnaiset lukijat täältä, kun vielä saan (tiedän sen) päähäni ruveta naukumaan täällä oikeen kunnolla kaikkia paskafiilareita. Perkele. Mutta se ei ole mikään syy sensuroida yhtään mitään, muista syistä toki joskus hieman hillitsen avautumisen tasoa ja määrää. Ehkä. "Yhyy".

<3Hepoliini