Huomenta.

Istun täällä tuppo nenässä. Olin juuri aloittamassa näpyttelyurakkaa, kun (taas) erehdyin niistämään nenäni, ja vertahan sieltä taas alkoi tulla ihan purona. Tällä kertaa toisesta nenäreiästä kuin viime kerralla. Ei kai nuo rööritkään mitään loputonta paineaaltoa kestä. Pitäisköhän käydä vaihtamassa tuppo, niin ei mene läppäri pilalle verenpaisumuksesta... Hetkonen. Nonni, nyt on uusi patukka tukkimassa nenäaukkoa. Mietin veskiiin kävellessä, että mahtaiskohan tamponi ajaa saman asian.

Tänä aamuna heräsin puhelimen ääneen. Kello oli hädin tuskin yhdeksää, ja sanomattakin on selvää, että olin vielä nukkumassa. Olenhan kipeä (ja Suomen peli tuli i niin myöhään...). No en ehtinyt vastaamaan siihen ajoissa, joten reippaana (elin toivossa, että se olisi ollut yhteydenotto siitä "unelmakämpästä") soitin takaisin. Siellä joku naishenkilö sanoi soittaneensa siitä asunnosta, jolloin mä heti olin että "ai siitä sen ja sen kadun?", johon tää nainen että "eikun siitä teidän kämpästä". Jeps. Mä sitten pahoittelin että räkä on vallannut mun aivoja pikku hiljaa, ja olen vähän sekaisin, kun juuri heräsin kipeänä sängystä. No se halusi tulla katsomaan tätä asuntoa, ja kysyi että milloin mulle sopisi. Sanoin pimulle, että voi tulla ihan koska vaan, kyllä mä täällä olen. No, ensin se ois tullut jo vartin päästä, mutta sovittiin, että tulee puolen tunnin päästä (mulla kiilui suihkun kuva silmissä meinaan). Sitten se tuli, katsasti paikat ja kehui asunnon kuntoa, tämä mukavantuntuinen nuori naishenkilö. Mä luulen, että se varmaan ottaa tämän. Sitä se vaan ihmetteli, kun ensin kämpän piti vapautua jo 15. päivä, mutta aamulla olivat toimistolta sanoneet että vapautuukin vasta kuun alussa... Mä sitten selitin sille, mistä johtuu. Jees.

Näin taas viime yönä jotain outoa unta. Joskus "hankalina/stressaavina" aikoina mä näen usein unta, että olen mummolassa. Ja yleensä silloin mummolan vintillä onkin asuinkerros (ei oikeasti ole) ja ulkona vaanii joku petoeläin, yleensä karhu. No, viime yönä olin taas mummolassa. Tällä kertaa asuinkerroksia olikin kolme, ja ulkona vaani iso tiikeri. Siellä ulkona oli myös paljon jotain tuntemattomia ihmisiä, ja eno käski kaikkien olla aivan paikallaan, ettei tiikeri vaan kävisi kenenkään kimppuun. Siitä se jumalattoman kokoinen kissaeläin munkin ohitse pyyhälsi haistellen. Ja arvatkaa vaan, olinko paikoillaan. Riittävästi kai kuitenkin, koska iso kissa ei käynyt kimppuun... Sitten menin sinne mummolan kolmanteen kerrokseen, ja tapasin yhden serkuistani, heistä toiseksi nuorimman. Ja siellä kolmannessa kerroksessa oli rekkikaupalla pelkkiä vaatteita, vähän niin kuin jossakin kaupassa. Ja sitten en muista muuta, kai.

Toisessa unessa olin käymässä lapsuuden kotitalossani, kerrostalo tyypiltään se rakennus. Siinä unessa oli yö, ja muistelen että kävin kellarissa, ja tapasin lapsuudenkaveri S:n äidin, joka on oikeasti nykyään jo vissiin kuollut.

Se unista, pompitaan nyt pokkana aiheesta toiseen. Eilen tuli siis jääkiekkoa, tarkemmin sanottuna Suomi-USA peli, ellen nyt ihan väärin muista. Mä joskus saatan katsella nimenomaan noita Suomen MM-pelejä, muuten en niin mistään urheiluista perusta. Pitäisköhän vetää jotakin syväluotaavaa (ja todella asiantuntevaa...) analyysiä tässä JÄÄKIEKOSTA, hah.
No ensinnäkin, tuomareiden päätökset olivat välillä aika hanurista. Olli Jokisen ulosajo oli munkin mielestä vain plussaa Suomelle(miettikää itse, miksi). Ja Salmelan turpaansaanti lopussa teki pahaa, ja toi mieleen omat turpaansaamiset. Siinäpä se noin pyöreästi sitten olikin. Eiku ai niin, se verkon läpi tehty maali, ahahaha!! Aika kiva. Ei kuulemma sen ratkaissut tuomari tuomitse enää tuossa turneessa. (damn)

Eipä tässä kai muuta, jatkan niistämistä. Ukkelilla on tänään "loppukoe", lähtee sinne yhdeksi, ellen väärin muista. Toivottavasti pääsee läpi. Jep..

<3Hepoliini