Huomenta, KÖH!

Ensin katsastamme terveyspoliittisen tilanteen: vatsalihakset paskana, kohde (hepoliini) tarvitsee vähintään keskikokoisen  painijanvyön, että pystyisi yskimään. Vaihtoehtoisesti käy myös käpertyminen sikiöasentoon yskinnän ajaksi, tai kohteen omien käsien kietominen Heimlich-otteeseen ympärilleen, ilman sitä Heimlich-rutistusta. Yskimistä emme enää voi suositella vatsalihastreenin kehittyneimpänä muotona (liian tehokasta). Sanottakoon, että kohteen yskähdykset ovat vain enää pieniä tussahduksia vatsan kiputilasta johtuen.

Aamulla heräsin sitten toisenlaisen kohteen aiheuttamaan piipitykseen; nimittäin asuntovälittäjältä tuli tekstari, jossa kertoi asuntonäytön olevan 14.5. kello 14.45. Justjust. Muuten ihan kiva, mutta mun piti olla siihen aikaan huristamassa jossakin Kuopion suunnalla ukkelin kaverina hakemassa sitä muuttoautoa. Niin että mitä sitä tekisi, menekö katsomaan kämppää vai haenko autoa ukkelin kanssa, kuten lupasin, jolloin potentiaalinen tuleva koti menee sivusuun? Joo, en mä aattelutkaan, että asiat nyt voisivat mennä millään tavalla putkeen, kun ottaa vielä huomioon sen ukkelin kokeen persiilleen menemisen... Toivotaan nyt, että sen opettaja saisi järkättyä sille uuden koemahdollisuuden mahdollisimman pian!

Ja sitten tuli TOINEN tekstiviesti, äidiltä: "Hei Hepoliini! Onko flunssa nujertunut?", johon vastasin, että eipä juuri, ehkä vähän (aika kaunisteltua..) parempi on. No, sieltä tuli takaisin viesti, jossa äiti totesi, ettei yskänärsytystä lievittävästä yskänlääkkeestä olisi varmaan haittaa. OU RILI?? Nyt se tarjoutui siis hakemaan mulle sellaista yöksi, kun pääsee illalla töistä. Toivottavasti se on sentään jossakin nestemäisessä muodossa sitten. Ja voi siinä mun puolesta ollakin sitä kodeiinia, luulen meinaan että äiti on vaan keksinyt mun olevan allerginen sille mömmölle, ettei musta vaan kehittyisi mitään kodeiiniriippuvaista?

Että sellasta yleisellä rintamalla. Arvatkaa mikä mua alkaa kyrsimään? No mä en jaksaisi enää kuunnella sitä itkemistä siitä Juha Valjakkalan pakomatkasta, kun sitä ruoditaan puolilta ja toisin ja plaaplaaplaa. Tyyppi karkasi kotoa, ja piste. That's it. Kai siitä sitten voi repiä siitäkin uutista koko loppuelämän. Siis mähän kuuntelen nyt taas Radio Novaa (joo, ei pitäis, sieltä tulee vaan sitä ranteet auki- musaa), mutta kohta loppuu kuunteleminen. Sitä paitsi MÄ en lähtisi julkisessa radio-ohjelmassa arvostelemaan KOLMOISMURHAAJAN ratkaisuja, nih. *hermostunutta naurua* ;) Ja sitä paitsi, mitenkään Valjakkalaa (vai mikä sen nimi nykyään onkaan) puolustelematta, niin eikö se ala olla oikeuskäytännön mukaan olla jo pikku hiljaa sovittanut ne tekonsa (jos siis sellaisia tekoja voi millään vankeudella sovittaa KOSKAAN), siis lain(tai jonkin) mukaan? Vai onko joku joskus istunut elinkautisensa Suomessa loppuun asti, onko? Kertokaa, kun en tiedä, enkä jaksa ottaa selvää. Mutta se asia tietysti on erikseen, että jos kerran tappaa, niin mikä estää tekemästä sitä uudestaan (vaikka kolme kertaa). Ja mullahan oi sitten salainen osoite, ja numero, köh... Toki mielellään uskoisin siihen, että ihminen voi "tehdä parannuksen". Rikos-->rangaistus-->sovitus?--->parannus/uusi rikos?

Että sellaista täällä tänään. Ja pikku kuriositeettinä kerrottakoon, että löytyy hepan omasta suvustakin joku tuollainen musta lammas...tosin siinä kuviossa ei kukaan kuollut. Mutta kävi tää henkilö silti täällä Turussakin (junou missä...) istumassa. Että jos ette oo mulle kilttejä, ni mä kerron sille! (vitsivitsi...ehkä;)).

Puspus. *viaton*

<3Hepoliini