Howdy.

Tänään pääsin taas pitkästä aikaa viilettämään pyörällä töihin, siis niin kuin säiden puolesta. Menin nukkumaan aika myöhään ja nukuin muistaakseni koko yön aina kellon soittoon asti, hyvä niin. Siinä sitten availin silmiäni ja haukoin happea parhaassa vauhdissa kohti "rahasampoa"(köh) kun puhelin soi. Äkkijarrutusta kehiin, mutta en ehtinyt vastaamaan, joten soitin sinne takaisin. Joku mies siellä vastasi ja mulla meni vähän aikaa tajuta että se oli mun vuokranantaja, kun eihän mulla sellaisia numeroita nyt toki missään tallessa ole(vielä). Se halusi tarkistaa että olenko jo tilannut sen liitännän veskiin ja ostanut maalia(olen ja en ole). Noo, matka siitä jatkui joen rantaan, kunnes kirjaston kohdalla joku partasuti oli jakamassa neuvoja että "tästä eteen päin taluta". Mä olin ihan että "aha", ja talutin kiltisti sen pätkän. No paluumatkalla kotiin siellä oli koko joenranta siltä pätkältä kummallakin puolella jotakin fakin markkinakojuja täynnä, joten piti hieman kiertäen vääntää siitä ohi. Mistäköhän sitä huomenna sitten oikeen ajaisi työpaikalle, kamalaa kun mennään tuolla tavalla sotkemaan ihmisten turvallisia ja tuttuja reittejä, *kriisissä*.

Työpäivä meni yllättävän nopeasti tällä kertaa. Olen tullut siihen tulokseen, että työpäivän pituuden tunne on suoraan verrannollinen siihen, missä työpisteessä sitä päivänsä suorittaa. Täytyy koittaa pitää se mielessä kun valitsee takapuolelleen puudutuskohdetta jatkossa.

Sisko oli laittanut kesken työpäivän tekstiviestin että "Soita HETI!" ja sitten siinä oli perässä sellainen kiukkunaaman kuva. Se oli äitin kanssa ollut yhteyksissä erinäisistä asioista ja halusi multa tarkistaa asian oikean laidan. Sitten se taas muistutti mua, miten mun pitäisi joskus sanoa Ä:lle suoraan päin naamaa mitä mä kaikesta mahdollisesta oikein ajattelen. Mä sitten siskoselle totesin, että olen tehnyt oman kantani ko. asiaa kohtaan jo hyvin selväksi. En nyt sen tarkemmin jaksa selvittää että mistä oikein puhuimme. Sanotaan nyt kuitenkin että puheenaiheena oli Ukkeli (muun muassa).

Eilen vietin vapaapäivää siivoamalla tätä läävää hieman asuttavamman näköiseksi, en muista puhuinko siitä jo, en varmaan (en muista kirjoittaneeni eilen). Kannoin laatikoita kellariin ja siinä (taas) mietin että miten sitä on voinut yhdelle ihmiselle romua tarttua hihaan niin paljon. Jos olisi ollut viisas, niin olisin tehnyt koko paskasta juhannuskokon ja laittanut palamaan... Tai sitten: tervetuloa vaan tonkimaan sinne kaikki, jos löytyisi jotakin, mille olisi käyttöä!

Aika persiistä nää tällaset myöhään alkavat/loppuvat päivät, kun tuntuu että ilta menee sen jälkeen niin nopeasti. Toisaalta saa nukkua vähän pidempään, mikä on ihan ookoo. Eipä mulla tässä paljoa taas päässä liiku. Töissä tuli vähän matalapainetta mieleen kun seurasi eräänkin työkaveriporukan iloitsemista kun huomasivat kaikki olevansa samaan aikaan töissä. Päätin siinä että kun pääsen kotiin niin nyyhkytän marttyyrina sängyllä maaten vedet silmissä, että miten mun sosiaalinen elämäni on ihan persesuolesta, mutta kotiin päästyäni tulin järkiini sen verran, että muistin taas, ettei se mua paljoa haittaakaan yksin napotella, hehheh. Säälittävää SUUNNITELLA tollasia (huomaa taas että hormoonit ovat tulleet "toiselle kierrokselle"...)!

Että sellaista. Samaa samariinia vain. Niin, ostin mä Siwasta lohtujäätelön, jonka jo söin, sekä lohtuviinerin, jonka kohta syön kahvin kanssa. Alkaa meinaan teenlutkutus jo pikku hiljaa kyllästyttämään. Tupakkaa palaa silti entiseen tahtiin, joten oiskohan aika päivittää tuo "Tupakkalakkoalue"- kyltti tuolla sivupalkissa ajan tasalle...köh. Peace&Love.

<3Hepoliini