Huomenta!

Heräsin juuri. Aika kamala olo, yöksis! Melkein tuntuu niin kuin olisi krapula, vaikka ei siis todellakaan ole, olen vain tehnyt töitä aamuseitsemään asti iltayhdeksästä, ja käynyt nukkumaan aamulla hieman ennen yhdeksää. Ensin tuntui että "kylläpä uni maistuu nyt ihan pirun hyvältä", mutta noin pari tuntia nukuttuani heräsin tasaiseen jumputukseen, naputteluun ja ryskeeseen, joka kuului epämääräisestä suunnasta jostakin tämän paperitalon asunnoista. Harkitsin mielessäni ryntäämistä rappukäytävään vaaleanpunainen Snoopy-yöpaituli päälläni(kyllä, heppa käyttää sellaistakin, vaikkei ehkä uskoisi...köh)vainuamaan, että mistä äänet kantautuvat, ja sen jälkeen availemaan äänijänteitäni, että meinasivatko ne roistot ja herättävät valvottaa mua koko päivän, vai saisinko armollisesti nukkuakin muutaman silmäyksen ennen seuraavaa kymmenen tunnin yörupeamaa. No, en kuitenkaan rynnännyt rappikseen, vaan nousin hetkeksi ylös ja lämmitin ruokaa. Tarvitseeko edes sanoa, että remppaporukkaa vissiin piti samaan aikaan ruokataukoa, ja jyske loppui siinä samassa. Kun olin syönyt, ja palannut nukkumaan, niin siitä se sitten taas jatkui, aika ajoin... Hohhoijaa. Nyt on naama turvoksissa, ja silmät ristissä. Harkitsen raahautumista keittiöön liottamaan t-pussia...köh.

Onneksi koira sentään antoi mun nukkua. Niin, siis en ole kertonutkaan vielä, että ukkeli tuli käymään eilen illalla, kun haki sen avaimen itselleen. Sanotaan nyt tähän väliin, että todennäköisesti naapurit saavat maistaa unettomuuden lääkettä itse ensi yönä, koska koira jää mulle yökylään, ja se on kuulemma alkanut ulista ja vonkua yksin ollessaan, ukkeli oli saanut siitä palautetta naapureiltaan. Itse asiassa ukkeli harkitsee luopumista siitä, koska työpäivänsä ovat niin pitkiä, että koira joutuu olemaan yksin ihan liian kauan. Mä voisin ottaa A:n mielelläni vaikka heti, mutta tää kämppä on ehkä vähän liian pieni yhdelle hepalle ja kahdelle muulle karvaturrille...?

No mutta sitten siihen ukkelin näkemiseen. Illalla juotiin kahvit siinä, ja vähän jutusteltiin. Mä olin jotenkin odottanut hieman erilaista kohtaamista, mutta tapaaminen meni oikein hyvin, eikä kumpikaan udellut toisen elämästä uusia puolia varmaankaan liikaa. Ei se siinä kauan kerennyt olemaan, kun piti lähteä töihin, ja se mut sinne sitten nakkasi, uusimmalla vanhalla menopelillään. Kuulemma uusi puhelinkin on taas tilauksessa(no köh...ja heh). Ja aamulla se kävi hakemassa mut pois töistä, koska toi koiran siinä samalla mulle nyt siis hoitoon siksi aikaa, että saa viettää Turussa sellaista aikaa, kuin nyt ohjelmaan sille on ympätty. Käytiin siinä yhdessä, koko vanha porukka, aamukävelyllä(koiraa kusettamassa) joen suunnassa ja juteltiin niitä näitä, lähinnä kumpikin pulisi omista työasioistaan ja miksi sitä sitten muuta utelemaankaan. No, puheeksi kyllä tuli, että ei se mun kaveria ollut nusassut kummiskaan sitten kai. Mutta oikeestaan, jos mä nyt sanon, niin ihan sama mulle, vaikka olisivatkin olleet yhdessä. Ukkeli lähti siitä sitten omiin menoihinsa, ja mä rupesin nukkumaan.

U vissiin suunnittelee muuttoa takaisin Turkuun. Sille on kuulemma tarjottu töitäkin täältä. En tiedä milloin tällainen muutto olisi ajankohtainen, itse asiassa en tiedä, onko se ajankohtainen ollenkaan, koska U ei osaa päättää kaiketi, mitä tekisi asian suhteen... No, toivottavasti miettii tällä kertaa kaksi kertaa, ennen kuin pakkaa kamoja banaanilaatikkoon. Mutta eiköhän Turku ole kuitenkin sen verran iso kaupunki, että meidän kummankin elämät mahtuisivat kulkemaan limittäin samoissa maisemissa, vai mitä? Musta tuntuu, että Ukkelillakin menee jo paljon paremmin henkisesti, vaikka jotakin lukiessa olen saanut hieman toisenlaisen käsityksen. Hyvä niin. Mutta oppisi kuulostelemaan vähän omia tuntojaan, ettei suin päin juoksisi vaan johonkin satunnaiseen ratkaisuun.

Nyt mä käyn hakemassa teetä vähän, oottakaas. Teepussissa luki "Leijona on mahtava, mutta muurahaiset puhdistavat sen luut", mitä sekin nyt sitten tarkoittaa? Ei jaksa miettiä, edelleen olo on niin kuin promillen humalassa/kahden promillen krapulassa. Antaa pussin hieman liota tuolla, mutta ei sentään puolta tuntia, kuten välillä käyn, kun unohdun kesken teen valistuksen tekemään välillä pari muuta pikku askaretta. Ja kohta mä lähden käymään koiran kanssa ulkona, pelottelemassa muita ihmisiä sen suurella olemuksella. Olinkin jo unohtanut miten paljon siinä on voimaa. Ihmekö, jos mullakin on parissa kuukaudessa habat hieman pienentyneet, kun en ole treenannut koiralla.

Jeps. Katellaan, josko sitä jossakin vaiheessa heräisi, ja saisi jopa jotakin järkevääkin suusta ulos.

(Puspus) Aamuteelle --->

<3Hepoliini