Iltaa.

Palasin vähän aikaa sitten töistä. Normireittiä siinä polkiessani jokijuottoloiden ohitse, päätin pistäytyä matkan varrella kirkkopuiston grillillä hakemassa iltapalaksi kepappia. Tarkemmin sanottuna pitakepappia. Oli se melkeen lämmintä vielä, kun kotiin asti ehdin. Kerran aikaisemmin olen siitä iltapalat hakenut, ja ihan syötäväksi havainnut.

Aamulla oli fiilarit aika persesuolesta, varmaan se huokui aiemmasta kirjoituksestakin läpi. En tiedä, mikä sitten oikein mätti, mutta töitä siinä puurtaessa(vai voiko sitä puurtamiseksi sanoa)katosivat moiset kökköajatukset päästä hiljalleen. En edes ensimmäisten neljän tunnin aikana muistanut melkeen seurata työaikapalkkia ollenkaan, vaan aika kului omalla painollaan aika mukavasti eteen päin. Sen lisäksi, että aiemmin olen jo tehnyt havainnon siitä, että työajan kulumisen tunne(nopeasti) on suoraan verrannollinen siihen, missä kohtaa taloa sitä persettään puuduttaa, niin nyt voisin lisätä, että se on myös hyvin todennnäköisesti suoraan verrannollinen siihen, kenen läheisyydessä sitä persettään siellä puuduttaa. Joidenkin ihmisten lähellä sitä kokee vaan olonsa rennommaksi kuin toisten, ja sekin vaikuttaa siihen, miten hyvin sitä jaksaa olla laskematta sekunteja.

Pomotätikin kävi tänään vaihtamassa pari sanaa mun kanssa, ja kysyi miten on mennyt. Kertoi samalla, että "Poika" on poistunut keskuudestamme. Ei kuitenkaan ajasta ikuisuuteen, vaan toisenlaisten haasteiden pariin, vai miten sen nyt ilmaisisi... En viitsi tarkemmin repostella, hehhe. Vissiin meni vaan pojalla hieman sukset ristiin talon tapojen kanssa, tai jotain. Ellei meno miellytä, sitä voi joutua lähteä kävelemään, sanos hepoliini.

Nyt sitten istun tässä vatsa täynnä lihaa&leipää. Huomenna onkin aika mielenkiintoinen päivä omalla tavallaan. Ukkeli tulee meinaan Turkuun, ja mäkin näen sen sitten. Ja näen koiran, pitkästä aikaa. Mun tekisi mieli kysyä siltä yhtä asiaa... Lueskelin meinaan jostakin(niin mistäköhän), että oli törmännyt mun kaveriin paikallisessa baarissa, ja olivat vaihtaneet numeroita. No, mun pieni pääherneeni siinä toimitti pienen laskutoimituksen: Ukkelin nykyinen sukupuolikäyttäytyminen+"törmääminen" mun kaveriin+puhelinnumero=seksiä MUN kaverin kanssa?. Periaatteessa ihan sama, mitä tekevät, ovat vapaita aikuisia ihmisiä, mutta kyllä se jokseenkin oudolta tuntuisi, jos mun kaverini alkaisi leikkiä jotain seksileikkejä mun eksäni kanssa. Mutta kuten sanoin, antaa mennä vaan, jos kokevat sen jostakin syystä tarpeelliseksi. Tai tietty, voihan se olla, että vaihtoivat numeroita vain "päiväkahviseuraa" ajatellen. Ööö...tarkoitan siis kahviseuraa ajatellen. Hehheh... Tuon voisi tietysti ottaa halutessaan vittuiluna, mutta ei se sitä ollut. Ehkä.

Eipä tässä varmaan sitten oikeen muuta ole ehtinyt päässä liikkumaan, ajattelin keittää teetä ja lukea vähän kirjaa. Eilen illalla luinkin jo sen "Kelvottomia ohjeita pienten pilttien kasvatukseen"-kirjan, ja varmaan nauru kuului naapuriin asti kun käkätin peiton alla itekseni sen läpyskän hassuille kuville ja jutuille. Hauska kaavio oli muun muassa "käänteissuhde tarjottujen vihannesten ja syödyn ruoan välillä", jokainen voi sitten itse arvata, minkä näköinen se kuvio oli. Vaikka kyllä mä lapsena söin mieluummin rehuja kuin lihaa. Oikeasti melkeen inhosin lihaa pikkutyttönä, ja muutenkin kunnostauduin omituisuudella tykkäämällä kalasta vastoin monien muiden ikätovereiden makutottumuksia... Niin siis olinko mä menossa pois tästä koneen äärestä, vai pitikö mun kertoa muka joku elämäntarina tähän päätteeksi vielä, hahha. Siispä teetä, kirjaa ja tupakkaa. En ole vielä päättänyt, koitanko valvoa ihan sikamyöhään, koska huomenna menen yövuoroon. Vaihtoehtoisesti voin herätä aamulla todella aikaisin(*yrjöää ajatuksestakin*), ja nukkua huomenna päivällä - sou not going to happen, omat unitottumukset(yö on unta varten) tuntien. Nyt saa sitten heittää ehdotuksia, missä vaiheessa yövuoroa multa lähtee taju kankaalle.

<3Hepoliini