Huomenta.

Tai mun nähdäkseni se on kyllä paremminki vielä aamuyön puolta. Olen HEREILLÄ, vaikka kellon piti soida vasta varttia yli kuusi..."vasta", hahhah. Heräsin vähän vaille viisi siihen kun kissa kävi hiekkalaatikolla, kauheaa sutimista, josta ei meinannut loppua tulla. Sitten se tuli mun sängyn viereen ja alkoi huuliharppumaisella äänellä vinkua ja hangata samaan tahtiin tassua tapettiin. Siis sillä tavalla se kerjää vain huomiota. Mä sitten sähähdin sille että "nyt perkele HILJAA!", ja taisi se hiljaa ollakin noin kaksi sekuntia, kunnes hyppäsi telkkarin päälle (sitä oppii kuulemaa mitä se tekee), ja siitä kaapin päälle, jolloin mun oli pakko nousta ylös nostamaan se alas, ja tippui siinä yks kaiutin ainakin lattialle samaan syssyyn. No, siitä kun pääsin takaisin sänkyyn niin olin jo sen verran virkeä ja vittuuntunut että tiesi jo valmiiksi ettei unista tulisi enää hevonpersettäkään.

Aloin siinä siten aikani kuluksi - kun ensin tein sitä jo ennen nukkumaanmenoa saamatta unta - pyöritellä työasioita(kauhukuvia) mielessäni. Vituttaa sekin paska tällä hetkellä. MINÄ minnekään lisäkoulutukseen halunnut! Kaikki oli ihan hyvin juuri kun alkoi vasta oppimaan edellistä asiaa, nyt saa sitten hermonsa menettää sen asian kanssa että miten oikein pärjää siinä uudistuneessa työnkuvassa, jos pärjää ollenkaan. Aamupöntöllä mietinkin että "ellei meno miellytä, sitä voi lähteä kävelemään(lopullisesti)", mikä nyt aina kriittisessä tilanteessa helpottaa noin tasan kolme sekuntia. Perseestä kaikki! Ja mietin mä siinä vähän muutakin, niin kuin vaikka sitä, miten monet ihmiset tuntuvat olevan tajuamattaan ekspuolisoidensa pompoteltavissa ja hallinnassa. Mistä lie sekin tullut mieleen, en vain yhtään osaa sanoa. Ihan niin kuin sitä tarvitsisi miltään eksiltä siunausta yhtään mihinkään asiaan. NIH!

Nyt keittelen tässä aamuteetä (siellä se hautuu, paskat mä mitään keittele) ja suunnittelen taas yhden naapurinmummon saattamista ajasta ikuisuuteen polttamalla ranskikseltä tupakin. Mä en saatana ala jos se "en saa iltaisin unta, herään aamulla kukonlaulunaikaan" rumba taas alkaisi. Ja sitten sitä menettää yöunensa sellasista asioista, joille joku toinen ei lotkauttaisi korvaansakaan. Ehkä mua ärsyttää myös se, että mun "kouluttaja" on entisessä elämässä ollut samassa koulussa kuin mä. Tosin emme silloin tunteneet toisiamme, mutta siinäkin on ihan riittämiin. Mulla kun se lukioaika tuntui olevan yksi aika pimeä kolme vuotta kärsimistä, sen verran hyvin viihdyin siinä laitoksessa, että olisin ihan kiitollinen ellei mikään muistuttaisi sellaista aikaa olleen olemassakaan. Perkele. Ja kaiken lisäksi mulla ja sillä on yksi yhteinen tuttu sitä kautta, että jos siltä erehtyy musta kysymään jotakin, niin onpa taas luotu varmaan hyvät ennakkokäsitykset meikäläisestäkin.

Vituttaa. Väsyttää! Tahtoo NUKKUA rauhassa, tahtoo LOMAA! Tupakalle -->


<3
Hepoliini (muutosvastarintaliikkeestä)