Moi.

Tässä se kauan odotettu vapaa viikonloppu sitten on käsillä sitten. olen katsellut telkkaria, ja naukkaillut punkkua sekä polttanut tupakkia. Velikin oli taas koittanut päivällä soittaa, mutta sitten kun ei ollut saanut mua luurin päähän (olin töissä, puhelin äänettömällä), niin tyytyi lähettämään tekstarin "taasko töissä:)?" Joo, taas olin töissä. Kotimatkalla eksyin (joo, iahn vahingossa) keskustan alkoon ja ostin kolmen litran viinipönikän kerralla kotiin vietäväksi. Kotona sitten koitin soitella veljelle, mutta eihän se mitään vastannut. Lisäksi laitoin tekstaria työkaverille, joka koitti houkutella mua baariin, etten jaksa liikahtaa tänään ainakaan sohvaa pidemmälle, vaikka ei kai se pahaa tekisi joskus ulkonakin käydä. No mutta veli sitten soitti, ja taashan siinä vierähti sellaiset puoltoista tunteroista luurissa. Kiva oli senkin kanssa jutella, viime kerrasta olikin jo aikaa.

Kerroin veljelle siinä kuulumisia, ja vastasin kysymykseen "onko jotakin kivoja nuoria miehiä siellä pyörinyt?", että kyllä täällä sellainen yksi pyörii aikamoisen vakkarina, että etkö muka ole kuullut, eikö mun äiti ja meidän isä ole muka mitään juorunnut. No vanhukset olivat olleet ihan hiljaa tästä uudesta käänteestä. Ihme. Ehkä halusivat sitten säästää mulle kertomisen ilon. Veli uhkasi tulla juottamaan pikkusiskonsa känniin tulevien synttärien merkeissä ja mä sanoin että tervetulloo vuan. Taisi se vähän ihmetellä että pyörin jo jonkun uuden tyypin kanssa, vaikkei mitään sanonutkaan, vaikka kai se sitten on jo mun elämää sivusta seurattuaan todennut, etten kauaa lepää laakereillani... Nii-i. Niin kyllä totesi joskus O:kin, joka muistaakseni sanoi, että Hepoliini ei kyllä kauaa koskaan sinkkuna pysy, että jos nyt (silloin joskus) eroaisi, niin menisi korkeintaan kaksi viikkoa kun olisi jo joku suhde käynnissä. Noooo....ehkä siinä kuitenkin nyt meni vähän kauemmin, heh. Korjaa O, jos kamalasti vääristin sitä sun muinaista kommenttia, jos muistat sitä.

Töissä oli tänään ihan leppoisa päivä, vähän tavallisuudesta poikkeava. valitettavasti en nyt voi hekumoida "palaverimme" kaikilla "herkullisilla" yksityiskohdilla. Ei siellä sinänsä mitään erikoista tapahtunut, mutta jotkut ihmiset sitten osaavat vetää sitä omaa rooliaan niin pirun huvittavan ennalta-arvattavasti. En sano tätä millään pahalla, ehkä enemmänkin siitä voisi vääntää jonkun sisäpiirivitsin jossakin myöhemmässä välissä jollekin täällä live-elämässä, hehheh...

Kai sitä jokaisella työpaikalla on kaikenlaisia kuppikuntia ja salaseuroja, mutta toistaiseksi olen aika hyvin onnistunut sellaisilta sulkemaan silmäni ja luovimaan omia polkujani nurkkakuntien läpi/ohi. Kenestäkään en ole pahaa sanaa sanonut kellekään ja sillä linjalla meinasin pysytellä ihan vaan sen takia, mitä edellinen oikea työpaikka opetti. Saavat muut sitten supatella keskenään, vaikken kyllä sellaista ole huomannutkaan (siksi kai kun olen sulkenut silmät&korvat). En tiedä mistä tuli mieleen, mutta kunhan tokaisin. Eri asia sitten, mitä sitä puhuu työajan ulkopuolella vaikka kotioloissa. Jollekin ne asiat kuitenkin täytyy voida purkaa, vaikka rehellisyyden nimissä täytyy todeta, ettei Työpaikka ole missään muodossa VIELÄ ainakaan muodostunut ongelmalliseksi paikaksi elää. Niin, elää, siellähän sitä suurimman osan valveillaoloajastansa viettelee...

Vaikka siinä, että jättäytyy tarkoituksella kuvioiden ulkopuolelle, voi olla se ongelma (en mä tiedä, onko se mikään ongelma, ei kai) että jää sitten oikeasti ulkopuoliseksi kaikista kuvioista. En mä tiedä mitä mä höpötän, T: puhuu paljon, sanoo vähän (uusi intiaaninimeni..). Pitäisköhän kehitellä tähän joku piisi perjantai-illan ratoksi. No, laitan sen vaikka kohta jälkikäteen, kunhan keksin mitä se voisi olla.

En mä jaksa nyt jorista enempää, ketä edes kiinnostaa. Lisää punkkua, kiitos.


<3Hepoliini

P.S. Ostin tänään myös kalenterin kotimatkalla, taidan tosiaan olla tulossa vanhaksi. Mutta pakko oli uhrautua yhteisen hyvän edessä, vaikka itse olisikin ilman pärjännyt todella hyvin.

Musalisä. No tästä, olkaa hyvä. Ja tästä. Ja.. tästä...ja