Moi.

Ja heippa taas pitkästä aikaa. Mulla on vapaapäivä tänään. Katselin tuossa viikolla uusia työvuorojani vain saadakseni todeta että mulla on seuraavan kerran kahden peräkkäisen vapaan "putki" vasta marraskuun alussa! Eli käytännössä se tarkoittaa sitä että asun seuraavan kuukauden työpaikalla ja harkitsen vakavasti työmakuupussin ostamista siltä varalta ettei jaksa töistä enää kotiin siirtyä ollenkaan, kun välillä vuorot menevät sillä tavalla että kun illalla pääsee, niin aamulla pitää taas olla työpaikkalla suonikohjuja kasvattamassa. Ainakin elän siinä uskossa että ahkeralla istumisella voi saada verenkierron lakkaamaan jaloista ja muusta ruumiista miltei kokonaan. Ja jos jossakin vaiheessa alkaa tulla työ korvista ulos, niin aion käyttää tuota tietoa häikäilemättä hyväkseni päättääkseni päiväni juuri siten.

Taidan alkaa olla muutenkin vähän loman tarpeessa kun eräskin päivä tässä viikolla työpaikan pihalla viereisen tontin työmaanosturin latvaa tuijotellessani harkitsin ottavani palkatonta vapaata viimeistään helmikuussa, ja vähintään viikon. Nythän on sillä tavalla, että aloitettuani taas "kunniallisen" elämän työtä tekevänä ihmisenä, pisin vapaa-aika sinä aikana on ollut neljä päivää heinäkuun lopussa, ja siinäkin oli ihan vitunmoinen fiksaaminen että moisen sai aikaiseksi. Ja nyt kun on tuota työtä-yksi vapaa-lisää työtä-taas yksi vapaa-vielä vitusti enemmän työtä-ja vain yksi vapaa- systeemiä luvassa niin kahden päivänkin vapaa alkaisi tuntua jo luksukselta - mutta sen tunteen aikaansaamiseen työnantaja sitten vissiin juuri pyrkiikin?

No sen lisäksi että moisia pyörittelin päässäni on vapaapäivän kunniaksi "Hei, me leivotaan kerran vuodessa!" toteutunut taas tänään. Koska en omista sen hienompia kokkikirjoja päätin tehdä tulista tomaattipiirakkaa siskon reseptin mukaan ja yllättää "unikaverin" lihattomalla välipalalla. Mä vaan sanon, että sen reseptin keksijä on varmaan kärsinyt tekemisen puutteessa koska voi olla mahdollista niin vähien raaka-aineiden pohjalta loihtia niin aikaavievä ja työläs toimenpide. Mutta piirakasta tuli kuulemma hyvää, ja kyllä mä siitä itekin tykkäsin. Olisin tehnyt vielä sellaista vähän toisenlaista perunasalaattia, mutta kysyttyäni lähikaupan myyjättäreltä punaviinietikkaa ja saatuani vastaukseksi että "meillä on vain yhdenlaista etikkaa(köh..)" päätin unohtaa sen projektin tuonnemmaksi. ja kai sitä poropeukalle riittää että saa yhden päivän aikana (no, sen kerran vuodessa...) yhden tuotteen valmiiksi ilman sen suurempia kommelluksia...

Nautiskelen tässä lasillista punaviiniä, joka on jäämistöä viime viikonlopun kolmen litran viinikanisterista, jonka ostimme "unikaverin" kanssa käytyämme heräteostoksilla siinä yhdessä isossa ruotsalaisessa putiikissa Raision puolella, joka vilahtaa myös noissa yksissä kuvissa tuolla sivupalkin sivuilla... Viime viikonloppunahan me vedettiin persiit olille oikeen kunnolla Unikaverin kanssa, tai ainakin mä totesin vetäneeni kun tervehdin YO-kylän baarin vessanpönttöä kunnon kumarruksella, ensin kuunneltuani pöydässä unikaverin juttua siitä, että miten mun pitää puhua sille jos joku asia painaa mun mieltä. Siinä vaiheessa tequilat alkoivat vissiinkin pyöriä liikaa päässä ja totesin, paha olo, ja juoksin vessaan. Seuraava päivä menikin puhtaasti sängyssä maaten, pitsaa syöden ja nukkuen...

En mä sitten tiedä, onko musta tullut jotenkin sulkeutuneempi kuin ennen, tai sitten on vain niin, että vaihteeksi joku jopa huomaa sen, siis sen, etten mä ole niin kova tilittämään omista asioistani ja päänsisuksestani, siis muuten kuin kirjoittamalla. Ja mitä tulee siihen, että viimeeksi totesin että ukkelin ikävöinnistä ei joissakin piireissä oikein tykättäisi, niin osui ja upposi. Silti päätin etten ala sen kummemmin sensuroimaan itseäni täällä blokissa sen takia, tai sen jälkeenkään - sitä teen muussa elämässä jo muutenkin kyllästymiseen asti. Ainakin luulen, että se voi alkaa joitakin jossakin vaiheessa tympimään, vaikka itseäni se ei haittaakaan. T: estoinen persoona

Maistuupa vähän liian hyvälle tuo punkku. Ellei olisi työpäivä taas vaihteeksi huomenna, juoksisin Alkoon ostamaan lisää ilolientä. Vaikka toisaalta pomo ei ole huomenna paikalla, niin sama kai, vaikka sitä olisi kännissä töissä? Sitten vaan muka ottaisi käsien desinfiointipullossa desinfiointiainetta (haisee viinalle, on alkoholipitoista), että kaikki luulisivat löyhkän tulevan siitä. No, vitsi vain. Ehkä.

Niin joo, sain tänään tekstiviestin! Kyllä, se on uutinen, koska eipä tuo luuri pahemmin muuten piippaile. Ei olisi mitenkään itsesäälistä todeta, ettei mua pahemmin kukaan kaipaile, se on vain puhdas fakta. No mutta äiteellä oli sellaista asiaa, että olivat menossa taas isän kotikonnuille kainuuseen. Ja vihjaisi se siinä sivussa, että olisi sillä ollut mulle jotakin asiaakin, mutta puhuu mieluummin kasvotusten sitten kun ovat palanneet. No, mä melkein arvaan mitä asiaa sillä olisi ollut, vaikken sitä nyt tässä sanokaan, mutta sanokaa mun sanoneen, että tällä kertaa arvasin salettiin oikein. Äitillä on vaan niin suuri sydän, ei se voi sille mitään.

Mukavaa viikonloppua.


<3Hepoliini

P.S. Ai niin. Viime yönä seikkailin jossakin homeisessa vanhassa puutalossa, joka oli hieno, mutta päästetty huonoon kuntoon. Siellä taisi asua jotakin kummituksiakin. Aika kiire tuli pois siitä "kolmen savupiipun talosta"...