Huomenta.

Välillä sitä lokissa puhuu ikään kuin vain itsekseen, ajattelee ääneen tai puhuu vaan paskaa lämpimikseen, ikään kuin ajatuksia selvittääkseen. Kyllähän mä ymmärrän, että se voi kuulostaa aika minäkeskeiseltä ja itserakkaalta puhua aina vaan omista asioistaan täällä, ja tunnustan, että ei mulla sinänsä ole niin mielenkiintoinen pääkopan sisältö, että olisin ihmeissäni kun porukka on kadonnut johonkin (okei, paitsi sinä O). Hieman hävettää tunnustaa, että olo on kuin hiekka-aavikolle yksin jätetyllä - ilman vesileiliä... Mutta niinhän se meni, että paras tapa äänestää on jaloillaan.

Joku jossakin joskus lätisi, ettei voisi olla turhempaa blokisisältöä, kuin puhua blokissa blokista. No, mutta kun tämä nyt on hepoliinin pääherneen kaatopaikka - tai ainakin väliaikaiskoti - niin täällähän jauhetaan blokista ja lukijamääristä ja tilaajien tippumisista, jos se koetaan jollakin tapaa täällä omassa pääherneessä tarpeelliseksi. Jos sensuroisin Vaikka edeltävän tästäkin turhasta kappaleesta pois, niin eikö se olisi aika tekopyhää tehdä niin vain miellyttääkseen jotakin tuntematonta tahoa jossakin, joka on päättänyt omassa pääherneessään, että hänen mielestään moinen "keskustelu"(itsepuhelu) on turhaa. No nii-i.

Mä veikkaan, että jokunenkin virtuaalisielu on saattanut laskea 1+1, kun on lukenut (piipahtanut täällä) hepoliinilaa ja sitten eksynyt U:n lokitukseen. No, eilenhän punaviinihuuruissa "tunnustin" (onko siinä jotain pahaa muka häh(taidan olla vieläkin vähän huuruissa(mutta en ehkä punaviinistä..))), että mesettelin Ukkelin kanssa. Sattumalta muistin, että mullahan on se vanhakin mese olemassa, vaikka muuten käytän messengeriä nykyään...öö...en oikeastaan ollenkaan. Sieltä sitten bongasin Ukkelin online-tilasta, ja päätin kysäistä mitä kuuluu. Aika tovihan siinä vierähti jutustellessa niitä näitä, mutta silti ainakin mulle tuli siitä tuokiosta sellainen hyvä fiilari, etenkin sen suhteen, ettei U taida kantaa mulle kuitenkaan mistään sen suurempaa kaunaa. Se on tällaiselle ihmiselle, joka on monia siltoja takanaan pannut roihuamaan, aika merkittävä tieto. Ja ihan täysin uusi kokemus tässä elämässä on se, että eksän kanssa voi olla jopa ihan asiallisissa puheväleissä, että eiköhän ne Ukkelin, ja hänen vuosikausia sitten tekemiensä mokien vatvomiset lopu nyt tähän, ja omien mokieni siinä sivussa. Tiiän että typerää on ollut vatvoa sellasia vieläkin, mikä on ollutta ja mennyttä. Jotenkin se eilinen mesekeskustelu avasi jonkun uuden portin mun päässäni, ja sulki ehkä sitten jonkun vanhan. Kai mä sain sitten tahallaan häneltä vastauksen johonkin mieltä kaihertaneeseen sieltä rivien välistä. Nyt mä toivon U:lle vaan kaikkea hyvää.

Tää mun unikaveri (joka vetelee tuolla sikeitä yövuoron jälkeen) ei kyllä välttämättä riemastu siitä, että olen U:n kanssa ollut yhteydessä. Sitten mulla tuli mieleen äitimuorin kanssa käymäni toissapäiväinen puhelu, jossa äiti totesi että mä olen kyllä varmaan vähän liian kiltti. Siis minä, hepoliini, ei hän (vaikka onkin), uskokaa tai sitten älkää uskoko. No, kiltti ja kiltti, mutta ehkä hieman liian joustava ainakin ollut. Ja sitten mä mietin, että pitääkö mun olla pitämättä Ukkeliin yhteyttä (no, satunnaista mesekeskustelua nyt tuskin voi luonnehtia jatkuvammaksi yhteydenpidoksi)vain sen seikan takia, että joku saattaa vetää siitä herneen nenukkaan? Mistä päästään taas siihen aiheeseen, että onko sitä aina tarpeellista tuikata kaikkia siltoja takanaan palamaan ihan poroksi. Viimeisin silta, jonka olen polttanut - tai ainakin luulen niin - johti pohjanmaalaisen luokse. Enhän mä koskaan ole väittänytkään, että olisin mikään ihmissuhde-ekspertti, itse asiassa voisin vaikka vannoa, että olen sanonut ääneen olevani huono pitämään niitä kasassa. Onkohan mulle sitten tullut joku pakonomainen tarve näyttää, että kykenen "aikuismaisesti" olemaan ystäviä U:n kanssa sen aika kitkerältä maituneen eron jälkeen? Jaa-a, en osaa sanoa. Enkä tiedä miksi mulla on olo, että mun pitää puolustella jollekin tarvettani olla kadottamatta koko entistä elämää johonkin taivaan tuuliin, varsinkin kun tässä on saanut huomata eräänkin vanhan elämän seuraavan aika tiukasti tuntumassa mukana hamaan tulevaisuuteen asti. Kaipa se yhteinen entinen "rekkukin" voi olla sitten syy pidellä niitä yhteyksiä aivan yhtä hyvin? Päätelkää itse, mitä tuolla tarkoitin.

Että siis kaiken kaikkiaan itsenikin tuntien ja tämän shitin sisältöä tarkastellen, en ole lainkaan yllättynyt ettei voisi vähempää napeksia. Positiivista tässä kai sentään on se, etten ole ennen tätä lausetta puhunut sanaakaan töistä, mikä alkaa kyllä välillä jo tursuamaan korvista ulos. Tänäkin aamuna viitsivät vielä vapaapäivänä hättyytellä tekstarin muodossa lisätienestimahdollisuudella. No, mä kerron nyt kaikille "suuren" salaisuuden: en mä siellä töissä sen takia ole, että saisin haalittua itselleni niin paljon rahaa kuin kerkeän, vaan ihan vain sen vuoksi, että saa vuokran maksettua ja saunapalvikinkkua leivän päälle. Onko joku muka ehtinyt tässä maassa rikastua ainoastaan tuntityötä tekemällä? I don´t think so. Ainakin tällä hetkellä mulle riittää se turvallisuuden tunne, että raha mitä suuremmalla todennäköisyydellä tulee riittämään seuraavaan palkkapäivään ja kaikkiin laskuihin. En mä kummiskaan siellä millään ihan nälkäpalkalla ole. Mutta lisätyöt saavat jäädä niille, jotka sitä rahaa haluavat yrittää haalia. Jos mä saisin valita, niin edelleenkin kannattaisin kuusituntista työpäivää, ettei koko elämää tarviis vietellä jossakin työn äärellä. Nyt on tullut tehtyä keskimäärin enemmän kuin se kahdeksankin tuntia... Että se siitä työstäpuhumattomuudesta.

Tosin eilen tupakkapaikalla pohdiskelin työkaverille ääneen sitä mahdollisuutta että menisi näin "vanhoilla" päivillään autokouluun. Toveri työntekijä oli juuri saanut ajokortin, ja kysyttyäni häneltä onnittelujen jälkeen paljonko moinen maksaa, tulin siihen tulokseen että ainakin siinä puljussa se on perskeles paljon halvempaa kuin mä olin luullut. Vaikka ei sitä kyllä halvaksi voikaan sanoa. Siinä voisi olla yksi syy hankkia lisätienestiä, tosin muutto töihin asumaan voisi radikaalisti heikentaa sitä mahdollisuutta että sitä koskaan ehtisi käymään oikeasti missään ajotunneilla.

Ulkona taitaa sataa vettä, niin kuin aina mun vapailla muutenkin. Mä mietin, että mitäköhän sitä tässä tekisi oikeen vapaapäivän ratoksi. Varmaan ohjelmassa on ainakin Unikaverin lepyttelyä ja herneenkiskomista nenästä, vaikka luulisi senkin tajuavan, ettei U ole sille mikään uhka. Jopa Ukkeli itse on sanonut päässeensä musta yli jo ties millon, eikä enää haikaile mun perään. Ja vaikka Unikaveri - sanotaan nyt tästä lähin vaikka T(ettei mee Uut sekasin..)- ei sitä ääneen sanoisikaan, niin voin tässä nyt todeta ääneen, että siitä näkyy ainakin sadan kilometrin päähän kun sillä päässä joku raksuttaa kunnolla. Siitä, että mikä siellä milloinkin raksuttaa, mulla ei oikeastaan ole paljonkaan hajua. Joo, kyllähän se tätä lokia lukee, ja kerran totesikin, että onhan se hyvä, että edes tätä kautta saa tietää mitä mun päässä liikkuu. No, mä siihen sitten sanoin, että hyvähän se on, että edes toinen tietää. Mä taidan oikeasti olla tosi ilkeä ihminen, mutta silloin kyllä sanoin vain ääneen juuri sen, miltä sillä hetkellä tuntui. T taitaa vaan olla niin herkkä, että sitten jää pohdiskelemaan moisia? Ja jos T toivoo, että mä puhuisin sille (mikä nyt ylipäätään on mulle aika vaikeaa toimintaa, avautuminen ääneen), niin kyllä mäkin piru vie toivon, että se puhuu mulle, ja kertoo mulle, mitä mielessä liikkuu. Homma toimii paremmin kahteen suuntaan. Ja sillä ei edes ole lokia, mistä mä voisin sen mielenkäänteitä tulkiskella vapaasti. Vaikka kyllähän se on väittänyt, että puhuu sitten, kun jotakin puhuttavaa on. Joo-o, joo-o. :)

Ohhoh, mihinköhän mun ajatus oikein lähti harhailemaan. Nyt tuli sellainen olo, että pitäisi äkkiä sensuroida koko paska, ennen kuin kukaan ehtii tätä lukemaan, mutta koska mulla ei näytä olevan minkäänlaista itsesäilytysvaistoa, niin eetteriin vaan koko paska kerralla. Mulla nyt vain oli tuollaisia ajatuksia tänään, en mä ole kuulkaa itse saanut omaa päätä valita tänne pallolle syntyessä, hehheh. Minä minä minä, miiinä minä minä minä... Joku päivä lupaan puhua vielä jostakin muustakin, kuin itsestäni.

Että sitä odotellessa vai? ;)


<3Hepoliini