Tulinpa juuri suihkusta kun pitää valmistautua kaupunkiinlähtöön. Aamulla kun käytin koiruutta ulkona törmättiin parkkipaikan kulmalla pikkukoira W&omistajaan. Meitin koira alkoi sitten haukkua louskutella kamalalla äänellä, se tekee sitä nykyään tutuille koirille, jotka alkavat ilmeisesti jo haistaa ettei koiruus ole enää mikään ihan vauva. W ei ollut yhtään kiinnostunut koiruudesta mikä innosti sitä kahta kauheammin(tyypillinen mies?). W:n omistaja sitten totesi ääneen että pitäisköhän koiruudelle hommata naru kuonon ympärille tai sitruunapanta että haukkuminen loppuisi ja samalla ihmetteli että miksi se nykyään on alkanut haukkua kun ei ennennkään sitä ole tehnyt. Mä mutisin jotain murrosiästä...

Silloin kun mä olin pieni, meidän äiti teki perhepäivähoitajan töitä, ilmeisesti ajatteli että meidät oli kätevä hoitaa siinä sivussa. Tuli vaan tuosta W&omistajasta mieleen kun musta tuntuu että Ween omistaja on yhden meidän entisen hoitolapsen isoveli ja myös mun vanha esikoulukaveri. En vaan ole viitsinyt ottaa puheeksi ettei meidän niin neutraalit "koiratuttavuus" välit muuttusi vaivaantuneiksi :D Olen vaan joskus bongannut ko kaverin vanhemmat ulkoiluttamassa Weetä kun omistaja on ollut töissä ja voisin panna pääni pantiksi että samat ovat vanhemmat kuin hoitolapsellakin. Voihan se tietty olla hoitolapsikin se Ween omistaja, olivat aikoinaan ainakin niin samannäköisiä, mutta en usko kummiskaan. Ei passaa mainita äidille, se kummiski pakottais mut jonkin lahjuksen voimalla paljastamaan itseni ja kysymään mitä hoitolapselle kuuluu. Ja mistä mä sitä tiedän vaikka Ween omistaja muistaiski mut mutta ei myöskään halua mainita asiaa :) Huvittavaa. Sen minkä taakseen jättää niin edestään löytää.

Joo mutta kohta puoleen kaupungille mun lempi-isosiskon ja sen maailman sulosimman pikkupojan kanssa. Oikeesti, siitä lapsesta tulee isona varmaan oikea sydäntenmurskaaja, sellaset isot siniset silmät ja hurmaava hymy :) Taitaa tulla sukuunsa :D Paitsi että meidän suvussa ne siniset silmät eivät ole mitkään yleisimmät. Isältänsä on tainnut vekara ne periä. Mulla oli mielessä joku muu aihe mistä meinasin kirjottaa mutta kirjotetaan nyt sitten vaikka silmistä. Meidän äitin puolen suvulla varmaan 2/3ihmisistä on vihreäsilmäisiä ja isän puolen suvusta noin puolet on sini- ja puolet ruskeasilmäisiä. Isän äiti oli ruskeasilmäinen ja kuulemma mustatukkainen ja isän isä sinisilmäinen ja ruskeatukkainen. Ja isä on sinisilmänen ja ruskeatukkainen. Äitin äiti on sinisilmäinen ja ruskeatukkainen ja äidin isä oli vihreäsilmäinen ja vaalea(?) tukkainen. Ja äiti on vaaleatukkainen ja vihreäsilmäinen. Niin kuin minäkin. Sisko on vaalea ja merenvihreä(vaikea sanoa ovatko vihreät vai siniset)silmäinen. Eli pitäisikö päätellä että isä on tullut isäänsä ja äiti isäänsä ja me äitiimme ja siskon poika sekä isään että äitiinsä koska on myös blondi mutta isänsä ruskeatukkainen? Menee sekavaksi. Toisaalta siskon pojalla on kihara tukka kuten isälläänkin. Niin on muuten meidänkin isällä... Joo, ketä kiinnostaa. Mut jotenkin kiinnostavaa nuo perinnöllisyysjutut, siinähän voisi olla se mun tulevaisuuden opiskeluala. Joo, nyt kahville;)