Heippati :)

Miellyttävä ilma ulkona: Vettä sataa vaakasuoraan ja tulee ainakin 100 metriä sekunnissa. Okei, vähän liioiteltu mutta ei voi kehua keliä. Kylmähän siellä tuli kun kävimme TNT:n terminaalissa tutustumassa. Ei mikään "raynaud-oireisen" unelmatyöpaikka mutta kai siellä hanskoja voisi käyttää. Raynaud=veri hyytyy suonissa. Taas kuulostaa kauhealta valitukselta mutta oikeasti se on vain toteamus - mulla on sormet vieläkin ihan jäässä vaikka olen ollut kotona jo yli tunnin ja juonut lämmintä kahviakin. Yksi-kaksi sokeria ja sopivan reilulla maidolla, kiitos.

Odotin linja-autoaseman (mistä lähtevät pitkän matkan autot) kupeessa, tien toisella puolella omaa linjaani tulevaksi (takki märkänä, tippa nenun päässä) kun juttusilleni saapui olutta tölkistä nautiskeleva mieshenkilö. Mieshenkilö tiedusteli siinä pienessä myötätuulessa että milloin tulee kymppi tai ykstoista. Mä sanoin etten tiedä, katsotaas aikataulusta, kohta näyttää tulevan. Sitten mies aloitti pohdiskelun: Hänen mielestään miehet ovat kyllä oikeasti paljon herkempiä kuin naiset. Mä sitten siinä emmin ääneen että voisiko se mitenkään olla niin että sukupuolella ei varsinaisesti ole sen asian kanssa kauheasti tekemistä. Miehen mielestä miehet ovat herkempiä koska kaikki asiat vaivaavat heitä enemmän, tekeväthän miehet jo paljon enemmän itsemurhiakin. Mä sanoin että se on kyllä totta, että tekevät niitä itsemurhia... Sitten se sanoi että tämä Tuusulan kaveri oli varmasti aika älykäs kuitenkin. Mä kerkesin aloittaa lauseen että "niin varmaan olikin mutta..." ja sitten sen "ykstoistanen" saapui paikalle ja keskustelu jäi siihen. Eli jatkaisinko lauseen loppuun. Tarkoitus oli sanoa että niin varmaan olikin älykäs jossakin mielessä mutta tunne-elämältään vammautunut ja järjetön. Siitähän voisi käydä hyvin pitkän filosofisen keskustelun ja tarkastella asiaa puolelta ja toiselta...mä en kuitenkaan nyt ala siihen. Liian helposti sanat voidaan käsittää väärin. Pakko nyt sanoa kuitenkin että teko on järkyttävä, ei-millään-tavalla-hyväksyttävä(!) ja kamala tragedia. MUTTA mä pystyn hyvin kuvittelemaan että jollakin kilahtaa päässä niin totaalisesti että menee järki. Se ei tarkoita että ymmärtäisin sitä TEKOA. Ei muuta siitä nyt. Mutta pinnallahan se asia on joka paikassa...

Soittelin tuossa äiteelle ja organisoin isän toimimaan kuskina että pääsee tämän talouden ihmiset hoitamaan erinäisiä asioita eri puolelle kaupunkia. Meidän auto tököttää pihalla toimimattomana. Ukkeli kävi sitten eilenillalla naputtelemassa sitä osaa siitä autosta, josta puhuin aiemmin. Ei se auttanut. Mutta yrittipä kuitenkin lopulta... Niin ja huomenna aamulla lähdetään käymään laiva-Maarianhamina-laiva-reissulla, josta palaudumme sunnuntai-iltana eli isänpäivänä. Hyvää isänpäivää vaan kaikille isille jo etukäteen, etenkin sille omalle. Eläimet menevät "mummolaan" hoitoon ja hepoliini vaihtaa vapaalle. Kyseessähän on se bingosta voitettu palkintomatka bingofinaaliin(:D) eli peukut vaan kaikki pystyyn että tää tyttö toisi kymppitonnin kahisevaa mukanaan sieltä. Jos voittaisin 10 000 euroa niin menisin autokouluun ja maksaisin opintolainaa pois. Mutta...kissa menee jo tänään hoitoon ja koiraeläin huomenna koska se on niistä haastavampi hoitaa. Tarviiko muuta sanoa. No, ettei isiltä pala pinna, vaikka oikeasti salaa varmaan nauttiikin A:n kanssa puuhaamisesta. Varmaan pitää joku pikku lahja tuoda tuliaisena sieltä...

...Kaikissa asioissa on aina kauhea organisointi kun on monta ihmistä samassa sopassa. Niin kuin siinä että olen laatinut sen "kaupunkikierroksen" ja elukoitten hoidot ja vuokranmaksut ja niin edelleen... Paljon helpompi olisi jos olisi vaan itsestään kaikki kiinni mutta sitten kun pitää ottaa huomioon se ja se ja se, ja jos siinä vaikka ukkeli sattuu olemaan jostain jutusta vastahankaan niin koko suunnitelma menee ihan persiilleen. Kamalan monimutkainen logistinen kokonaisuus tämä elämä. Paljon helpompaa olis kun kaikki vaan tottelisivat ja tekisivät kiltisti niin ku mä sanon ;) Ja oishan se mullakin helpompaa kun ei tarttis aina ite järjestellä viime kädessä kaikkia asioita. Musta ainakin nyt tuntuu siltä että niin se menee hyvin pitkälti. Tarjolla: Kokonaisuuksien hoitajan paikka hepoliinin elämässä. :)

Kauhia nälkä. Ja aika väsy. Mä huomaan taas olevani sitä ihmistyyppiä, joka tarvitsee ne säännölliset yöunensa. Viime yönä kyllä väsytti ihan kamalasti mutta silti olin hereillä vielä ainakin yhden jälkeen. Ei missään nimessä ole riittävät jotkut alle kuuden tunnin yöunet(valivali...) Ja sitten kun multa vielä puuttuu elimistöstä sellainen toiminto että kykenisin normaalioloissa nukkumaan päivällä vaikka olisi miten väsynyt. Niin kai sitä univelkaa kertyy aika helposti sitten. Mikähän siinäkin mahtaa olla. Sen takia se oli niin kamalaa olla vuorotyössäkin kun ei kyennyt koskaan saamaan rytmistä kiinni kunnolla ja nukkumaan silloin kuin pitäisi. Se alkaa meinaan jo näkyä jos aamulla pitää herätä neljän puoli viiden aikaan ja yöllä pyörit sängyssä hereillä vielä yhden maissa(valivalivali). Ilmankos mulla naksahtikin päässä silloin... ;D

Jeps, valitukset sikseen, mä menen ruokailemaan. Eilen illalla tein "spagettilaatikkoa". Mun oli tarkoitus tehdä makaroonilaatikkoa mutta ei ollutkaan makarooneja niin tein sen spagetista. Ihan hyvää tuli vaikka ite sanonkin, sillä paketilla meinaan. Salaisuus on siinä että tunget sitä paprikamaustetta ja - kaikkia muita mausteita, mitä nyt sattuu huvittamaan - riittävästi siihen. Jos tykkää suolakurkusta niin suosittelen kokeilemaan sitä joukkoon joskus... Ukkeli oli illalla erittäin vittumaisella tuulella ja kiukutteli mulle (en taas tiedä miksi) ja sanoi että hän ei ainakaan syö mitään. Lopputulos oli että lapioi kiltisti laatikkonsa naamaansa. Mutta en jaksa nyt alkaa selvittelemään sellaisia ikäviä asioita, niitä nyt tulee ja menee ja tulee... Itekään pysy oikein kärryillä aina että mistä se tuuli taas puhaltaa kun toinen möksyää. Ei kai sitä voi tietää ellei toinen sano kun en nyt kummiskaan ole mikään ajatustenlukija vaikka välillä se olisikin aika hyvä taito osata...joo. (ja valivalivalivali)
Ukkeli sano että musta on tullut ihan kauhea valittaja. Mä en tiedä, voi olla. Se on vaan sitten kai tottunut etten sano mistään mitään. Mutta sitä mä en tunnusta että olisin sellainen valittaja että valittaisin muille ihmisille - Mä vaan valitan niistä olosuhteista, joissa mä "joudun" elämään ja joskus niissä on vaan paljon valitettavaa ;) Kuten sade ja kylmyys ja nälkä ja...

No NYT mä lopetan kun ei tunnu taas tälle puhetulvalle tulevan loppua. Ei vaan ole saanut puhua kenenkään kanssa tarpeeksi. Itestään aina pitää tilittää niin jonnekin ne ajatukset pitää kaataa. Siis vuodatukseen.

P.S. Joku vois ehottaa jotain hyvää musiikkia niin voisi taas laajentaa musamakuaan. Ei tietty ole pakko, vain suositus (jos näitä yhä joku lukee)
Hyvää päivänjatkoa, ehkä palaan vielä illalla laatikolle, saas nähä. Ai niin, siellä terminaalissa yks trukkikuski omasi ihan käsittämättömän ajotaidon. Jospa mä alan harrastaakin sitä trukilla ajelua ja opin siinä hyväksi, vai ei...?
Mui :)