Huomenta.

Heräsin aivan äsken. Kellon oli kyllä soittamassa jo yhdeksän aikaan, mutta eipä paljoa kiinnostanut(ei jaksanut) nousta ylös vielä silloin. Joskus kun nukun jostakin syystä huonosti - lue myös: pirun kevyesti -  heräilen varsinkin aamun tunteina katsomaan kelloa vähän väliä. Tänä aamuna kellotarkistukset alkoivatkin sitten siinä kuuden hujakoilla... Ja kun heräsin niin eivät olleet/eivät ole mitkään maailman parhaat fiilarit. Varmaan olen taas nähnyt jotakin aivan idioottimaista unta, jota en nyt muista, mutta joka kuitenkin vaikuttaa heräämismielialaan.

Jostakin syystä herättyäni, ja "potkittuani" kissan  päältäni, ja sen jälkeen jaloistani matkalla vessaan, mieleeni tuli ajatus siitä, miten ukkeli aikoinaan jo seurustelumme alkuaikoina veti pohjan pois luottamukselta omilla valehteluillaan. Eikö ole aika erikoista. Heräät siinä ihan muina tyttöinä, ja pöntöllä mieleen tulee, miten eksäsi lähetteli vieraille naisille kuumahkoja sähköposteja jo silloin, kun itse luulit vielä olevanne toisiinne ah-niin-rakastuneita? "Voi sä olet niin ihana ja kaunis, että mä haluaisin tavata ja tutustua suhun". Ja olihan niitä kaikkia muitakin ihme juttuja, joille ei koskaan mitään selitystä löytynyt. Ainoastaan siitä seikasta olin silloin joskus varma, että petetty mua on, kun silloisen työkaverini kanssa päädyttiin hieman sekstailemaan keskenämme. Mutta myöhemmin mä sitten olen miettinyt, että ehkä tosiaan ukkeli ei varsinaisesti ole "pettänyt" mua, hänelle kun pettämisen raja kai meni sitten siinä, että muna oli työnnetty pimperoon inekseen. Miten on ukkeli? No, oli miten oli, niin luottamusta meiltä puuttui sitten lopulta suuntaan ja toiseen, vaikka miten kovasti yritettiin. Ja nyt voisit ukkeli tunnustaa, että kyllä me oikeasti yritettiin saada meidän homma toimimaan, mutta se ei vaan toiminut.

Viime kesänä sitten mulla "lipsahti" toisen kerran ukkelin ja mun yhdessäoloaikana. Oli eräs ihminen(ja on hän tottakai vieläkin jossakin), jonka kanssa päädyttiin hieman "syventämään" tuntemisemme tasoa erään toiselle paikkakunnalle suuntautuneen retken aikana. Sinänsä ajatuksessa ei nyt ollut mitään vikaa, mutta hän(en nyt kerro tarkemmin, kuka ja missä, koska en halua ongelmia siihen suuntaan)oli/on tahollaan varattu ja mulla sitten oli ukkeli siinä. Sanotaan nyt vielä, että ukkelin piti jo viime kesänä muuttaa yksin sinne, missä nyt asuu. Eli siinä vaiheessa kun availin housujen vetskaria siellä jossakin, elin siinä uskossa, että mun ja Uun homma oli jo last season. No, mutta kun ukkeli sai omilla salapoliisihommillaan selville, että mä ja eräs oltiin vähän duunailtu keskenämme, niin sehän aloitti kamalan porun siitä. Ja uhkasi, että jos mä ja eräs vielä pidetään yhteyttä toisiimme, se kertoo erään "vaimolle" siitä, mitä me ollaan keskenämme hommailtu. En nyt jälkikäteen halua sen kummemmin enää viime kesää/syksyä muistella, koska se oli oikeasti mulle henkisesti kaikin puolin ihan pirun raskasta aikaa, mutta sanotaan nyt se, että siinä oli yksi niistä syistä, miksi aloin koskaan tätä blokiakaan pitämään. Siis ne viime kesän tapahtumat.

No, nyt sitten elellään kaikki omilla tahoillamme. Eräs siellä jossakin, ukkeli siellä missä asuukaan, ja minä täällä. Ja hyvä kai niin, vai mitä? Sanotaan nyt vielä, että tunsin erään jo ennen kuin se edes muutti takaisin kotiseudulleen kasvattelemaan jälkikasvuaan... Mutta sekin olisi jo ihan oma tarinasa taas(siis mun näkökulmasta katsottuna). Voin toki kertoa, jos jotakin se niin paljon kiinnostaisi.

Että sellaisia mietin täällä tänä aamuna herättyäni. Kaikilla blokkaajilla on ollut tapana (tai ainakin suurella osalla) muistaa blokin vuosipäiviä. Mulla se oli ja meni jo 9.7.2008, mutta olkoon tämä vaikka oma vuosipäiväkirjoitukseni sitten, näin jälkikäteen. Aihe ainakin liippaisi hyvin saman ajankohdan tunnelmia kuin vuosi takaperin. "Hyvää syntymäpäivää".


<3
Hepoliini