Huomenta puput.

Y
öllä oli satanut lunta. Mukavaa oli kävellä vaihteeksi kun ei tarvinnut koko ajan pelätä, milloin liukastuu, lumi kun nyt pehmentää kuitenkin kävelyalustaa jonkin verran. Pakkasta näyttäisi - ihan juuri kävin katsomassa mittarista - olevan 4,8 astetta, eli ihan siedettävillä mennään.
Päätin lähteä ulos karvapallon kanssa samalla kun ukkeli lähti "kouluun". Vai olisiko "opiskelemaan" parempi ilmaisu kolmekymppisen kohdalla, koulusta kun paremminkin tulee mieleen joku peruskoulu, vai mikä ikinä se nykyään onkaan nimeltään. Ihan niin kuin nimi koulua parantaisi. Eikös ne lapset ole nykyään "ylä- ja alakoululaisia" eikä enää ylä- ja ala-astelaisia niin kuin silloin omina kouluaikoina? Äidin muistan toisaalta puhuneen vielä jostakin mystisemmästä "kansakoulusta", joka oli silloin ennen muinoin ;) No mutta siis, ukkeli palasi autokoulusta toisen koulun, eli varsinaisen opinahjonsa pariin tänään. Hänhän ajoi ensin sen kuorma-autokortin tuossa joulun välipäivinä sekä viime viikolla. Toivotaan että opiskelu maistuu. Tulee taas hepoliinkin elämään rutiinia kun aamuisin herää säännöllisesti ja varhain. Viime yönä unet jäivät tosin jonnekin 5-6 tunnin paikkeille, mikä nyt saa varmaan yleisen mielipiteen mukaan riittääkin työttömälle, joka vaan hilluu kotona päivät pitkät?

Ajattelin sitten, että olisi mukava viedä koira metsään pienelle kävelylle; tuskin olisi näin maanantaiaamuna hirveästi vastaantuljoita ja saisi juosta rauhassa vapaana siellä. Oli vielä aika hämärää kun peräkanaa pyyhälsimme sinne. Päästiin jonkun matkaa polkua eteen päin, minä edellä ja koira perässä. Ihmettelin että mikä sitä oikein hidastaa, ja siinä samassa se alkoi oksentaa sinne metsään. Sanomatta selvää että lenkki jäi siihen. En tiedä että pitäisikö tässä jo toden teolla huolestua kun ensin koiralla on maha löysänä, sitten se ei syö kahteen(kohta kolmeen) päivään ja nyt oksentaa kaupan päälle. Normaalia? Varmaan pitää pian jo kiikuttaa se eläinlääkäriin, onneksi vaan ei taas ole riittävästi rahaa siihen, ei ole meinaan mitään halpaa lystiä... Ukkeli yritti ottaa elukalle hoitokuluvakuutusta silloin kun A tuli taloon mutta eivät myöntäneet. Ilmeisesti meinaavat että henkilö, jolla on ollut pieniä häiriöitä maksuliikenteessä, yrittää sitten hyötyä omasta lemmikistä vaikka tappamalla sen ja siten saisi vakuutuksesta rahaa itselleen? Älytöntä. Eli kaikki lähtee omasta pussista. Onneksi koira on ollut ihan terve. Tähän asti, kopkop, puunkoputus.

Tai sitten se on aistinut jollakin eläinten kuudennella aistilla että pikku-E, A:n pieni koiraystävä on kuollut. Voisiko ne tajuta sellaista asiaa kauempaa... Toisaalta, on sitä kaikkea ihmeellistä tapahtunut maailmassa muutenkin.
En tiedä kirjan totuudenmukaisuudesta (hei, Neuvostoliitto!), mutta joskus vuosi sitten(?) luin sinänsä mielenkiintoisen kirjan "Parapsykologiaa Neuvostoliitossa" (S. Ostrander, L. Schröder ; Kirjayhtymä, 1975). Hauskaa olisi uskoa kaikkiin niihin juttuihin joista kirja kertoo, kuten ajatuksensiirtoon ja esineiden liikutteluun ajatuksen voimalla. Mun huuhaa-äitini suositteli kirjaa mulle, itse asiassa kirja on vieläkin mulla, se on äitin oma kappale. Siltä löytyisi varmaan enemmänkin vastaavia, pitääpä mennä penkomaan joku päivä sen hyllyjä.
Toinen kirja, mikä tuosta kappaleen alussa esittämästäni ajatuksesta tuli mieleen, on "Eläimet opettajina ja parantajina, tositarinoita ja pohdintoja". Se kertoo siitä, miten lemmikkieläimet ovat toimineet omistajiensa tukena erilaisissa kriisitilanteissa. Luin sen vajaa vuosi sitten keväällä ja en tiedä oliko se kirja oikeasti niin koskettava vai olinko vain herkässä mielentilassa mutta välillä pyyhin kyyneleitä silmistä. Luulen, että olin varmaan aika herkässä mielentilassa, heh. Ehkä sillä ei olisi juuri nyt samaa vaikutusta vaikka, kuka tietää.

Meinaan vaan kun muistelee millä mielellä sitä oli silloin vuosi sitten keväällä. Aika epävakaata aikaa, kun yksi teki sitä muuttoaan sinne susirajalle... Hieman on jäänyt epämääräinen tunne siitäkin prosessista. Miksi hän ei sitten lähtenyt? Miksi jäi? Miksi mä en sanonut että lähde nyt(no sanoinhan mä!)? Miksi ollaan nyt tässä? Milloin(mitä jos) haluaa lähteä uudestaan ja jos haluaa niin lähteekö? Miksi MUA saa kiusata? Sarja kysymyksiä, vaikeat vastaukset.
Miksi mä otin sitten The pohjanmaalaiseen yhteyttä. Ja miksi tavattiin pohjanmaalaisen kanssa. No, vastaukset noihin on helpompia, koska osaan kyllä vastata niihin itse itselleni... Miksi ukkeli käänsi kelkkansa vasta kun kuuli pohjanmaalaisesta. Ja meninkö mä lankaan? Onko mut huijattu tähän mitä nyt elän? ;D Ahhahaha...no, nyt joku sanoisi että itse teet omat päätöksesi mutta kun mua on(?) vaan vissiin niin helppo manipuloida(muutenkin). Joskus vaan oon miettinyt että alkoiko ukkelille kelvata siinä vaiheessa kun näki että olisi muitakin kiinnostuneita (tai oletan että pohjanmaalainen OLI ainakin kiinnostunut musta..)? Ja sitten ukkeli pyörsi muuttoaikeensa kun oli kiusannut mua koko kevään ja olin ihan hermoraunio. Nyt tuli taas nuo ajat mieleen, jostakin syystä. Mutta mennyt on mennyttä, "joka vanhoja kaivelee, sitä tikulla silmään", sanoo jo vanha viidakon sanontakin. Ja ettei olisi liian yksinkertaista: Mutta MITÄ ajatteli The pohjanmaalainen kaikesta? ;) Joo, kuulosti ihan jonkun huonon jännärin taustaesittelyltä... Mutta jos suoraan sanotaan, en ole siitäkään ihan varma, hänen ajatuksistaan, mitä ne olivat vaikkapa silloin. Miehet on vaikeita, niin vaikeita... :) Mutta pointti oli kai se että asiat jää vaivaamaan (iäksi) ellei niihin saa selvyyttä(tai keksi vastauksia paremman puutteessa itse..), sen ihmistyypin luokkalainen mä ainakin olen...

Joo. Nyt tulee taas sellaista ajatushöttöä että parempi varmaan keskittyä vaikka niihin kuvankäsittelyharjoituksiin, jos tosiaan vaikka oppisikin jotakin. Ja sitten alan tehdä Moviemakerilla kuvista pientä filmin pätkää, jos saan jotain aikaiseksi. Eräs blokkaaja, joka tämän sivupohjankin teki(mielestäni aika selkeä vihje, että kuka:)), lupasi antaa neuvoja sitten siinä vaiheessa kun yritän julkaista jotain. Koska olen itse ihan onneton tietoteknisissä asioissa. Musta on hienoa, että hän viitsii auttaa. Siis teki tämän sivupohjankin varta vasten, aatelka nyt ihmiset! Joku AUTTAA vielä nykyaikana, vierasta ihmistä :) Sitä mä vaan mietin, että jos haluan liittää jotakin musiikkia siihen/niihin pätkään/pätkiin, niin voinko käyttää jonkun muun musiikkia vai onko se sitten sellainen kuuluisa tekijänoikeusrikos? Pitääkö alkaa itse säveltää musakkia? Vai käyttää jotain tyyliin Vivaldia tai muuta vanhaa klassista, ne kun käsittääkseni ovat ihan julkista riistaa ja moisten oikeuksien ulkopuolella? Voiskos joku kertoa jos tietää paremmin?

Nyt mä lopetan. Menen tarkistamaan onko koira vielä hengissä. (Apua) No, näyttäs olevan, nukkuu raukka eteisessä. Mutta heippa nyt, mä lopetan hyvän sään aikana. Nähellään taas.

<3:

1166856.jpg

P.S. Katso linkkivinkki , erityisesti jos olet mies. Ja erityisesti jos olet nainen ;)