Heippa!

Ettepä ikinä arvaa minkä löysin tänään. No huomasin tuolla ulkona kevään ensimmäisen leskenlehden pilkottavan lumikerroksen keskeltä, kun koira kesken kävelylenkin kellahti penkalle tekemään koiraenkeleitä lumeen. Sanoisin että aika varhaista, vaikka en kyllä tiedä mikä sitten olisi normaali ajankohta kevään ensimmäisille kukkasille. Mutta nyt kävi toteen se mun ennustus siitä etten saa luettua Sinuhe egyptiläistä loppuun ennen kuin leskenlehdet kukkii keväällä. Damn! Poimin kukkasen talteen, nyt killuu vedessä minimaljakossa.

Pohdiskelin siinä samalla ulkona ollessa (kun olin ensin yrittänyt heikolla menestyksellä ylipuhua ukkelia viemään koiran ulos) että tulipa taas tuhlattua rahaa kankkulan kaivoon. Eksyttiin meinaan eilisten vieraiden kanssa (taas) baariin, he kun halusivat. No piti sekin ihme nähdä että ne ihan baariin saakka lähtevät. Mutta sitten mä sanoin itselleni että raha on vaan rahaa eikä mitään arvotavaraa, kuten henki ja elämä, heh. Ilta sujui ilman suurempia draamoja, mitä nyt ukkelin kaverin vaimo veti jotain pientä mustista kehiin, mutta mun onnekseni se tällä kertaa kohdistui johonkin ihan vieraaseen naiseen, joka kuulemma yritti iskeä ukkelin kaveria. Mielestäni pienoista dramatiikkaa oli myös siinä, että istuessani baarin vessassa (onneksi olin siellä vessassa), alkoi nenästäni vuotaa ihan hulluna verta. Joo, en kaivanut nenää. Siinä sitä sitten koitin tyrehdytellä ja puolen minuutin välein vaihdoin uutta paperia nenukan alle. Onneksi se lopulta lakkasi (kun olin vuotanut varmaan puoli litraa verta...) ja pääsin takaisin tanssilattialle nolaamaan itseäni. Muutama nuori kolli siinä kävi hepoliini-tätiä yrittämässä (!) tanssin pyörteissä mutta näissä olosuhteissa tyydyin kertomaan kyseisille lapsille että mä olen aivan liian vanha niille. Sen jälkeen sain melkeen olla rauhassa. Ukkeli mulkoili siinä vaiheessa pöydästä jo aika pahalla silmällä ja myöhemmin valitti miten sitä harmittaa kun kaikki (hieman liioiteltua mun mielestä) äijät aina kuolaa mun perään. Kai sekin jokin murheenaihe voi sitten olla... Joo, en mä tiedä.

Me tehtiin eilen "sovinto" ukkelin kaverin vaimon kanssa. Tai mä otin puheeksi sen "synttärisen" tapahtuman ja totesin että eiköhän jatketa eteen päin ihan puhtaalta pöydältä ja totesin siinä kaikkien korvien läsnäollessa että kyseinen episodi oli valitettava ja aivan aiheeton sinällään mutta naisena ymmärrän kyllä mustasukkaisuuden tunteitakin (ja kai niitä miehilläkin joskus on...). Ja se oli sitten siitä, tai siihen uskoon mä nyt haluan tuudittautua.

Jos joskus eksyt tämän kaupungin yöelämään ja illan päätteeksi sinut yllättää nälkä, niin lämpimästi voin suositella torin reunalla olevaa kiinalaista pikaruokapaikkaa. En tiennyt ennen eilistä sellaista paikkaa olevan olemassakaan. Pikkasen erikoisia olivat ne annosten kuvaukset, ja ihan uteliasuuttani päädyin ottamaan annoksen "kanaa ja kanaa bambulla ja sienillä". Siis kanaa ja kanaa. Pitihän se kaksinkertaisen kanan ihme kokea. Kotona selvisi että osa kanasta oli sellaisia friteerattuja palleroita ja osa kastikkeessa bambun ja sienien kaverina. Mun vatsa meinasi räjähtää halki kun ahdoin koko soosin naamaani kerralla. Mutta oli vähän nälkä kun taksia joutui odottamaan varmaan tunnin siellä torin kulmalla. Onneksi taksijonossa oli takana nuori tyttö, jonka juttuja sivukorvalla (ja samalla kommentoiden) kuunnellessa aika kului siivillä. Se tilitti miespuoliselle kaverilleen jotain omia mieskuvioitaan ja sen miespuolisen kaverin naamasta näki miten se kuolasi tätä "ystäväänsä". No kllä mä näin ;). Mä sitten sanoin niille että kannattaisi nyt ottaa tilanteesta vaari ja laittaa hynttyyt yhteen ettei viiden vuoden päästä tarvii haikailla toistensa perään kun huomaa tehneensä väärän ratkaisun...mutta ne vaan nauroivat mulle, että ei siinä niin tule käymään. No, sen näkee varmaan viiden vuoden päästä.

Jeps. Että sellaista täällä. Pohkeet on hiukan kipeenä kun kävin ihan piruuttaan kuluttamassa tanssilattiaa, vaikken osaakaan tanssia. Siksi ilmaisu "piruuttaan". Koko ilta meni Vegasissa, joka on samalla paikalla, jossa aiemmin oli ravintola nimeltään Haarikka, jonka joku voi tietääkin. Siinä vieressä on sitten paikka, josta äitimuori aikoinaan kävi alaikäistä hepoliinia hakemassa kotiin aina silloin tällöin. Ne järjestyksenvalvovat siinä paikassa taisivat aikoinaan tuntea äiteen melkeen jo nimeltä, kyllä se niin useasti siellä vieraili mun varhaisteineyttäni hävetyttämässä. Nääs kun mulla oli tapana pienenä ajanjaksona tässä elämässä aina kadota omille teilleni, kaipasin hieman lisää pituutta talutushihnaan silloin. "Oi niitä aikoja".

Mutta ketä kiinnostaa...sorgenmorgen, piti vaan vähän jaaritella. Ei muuten ollut krapulaa, hieman väsy vaan. Se taas kai on ihan normaalia kun valvoo puoli viiteen asti aamulla? Nyt kahvia, sitten makaamaan (väsyttää...) sohvalle ja ehkä vielä saunaan. Kiitos että sain jälleen vuodattaa ja sinä jaksoit kuunnella.

<3 Hepoliini