Mies läks mutta talo jäi. No, oiski noin :D No ei sentäs...ukkeli vaan lähti peliin. Muistatkos kun puhuin tuossa joskus lokakuussa että hain sellaiselle kurssille?
No nyt tässä taannoin innostuin katsomaan tarjolla olevia työvoimakoulutuksia työkkärin sivuilta niin olivat tuunanneet siitä kurssi-ilmoituksesta ihan uuden jopa inhimillisen version. Poissa olivat "Opiskelija huomaa, että toimeen tuleminen taiteen alalla on epärealistista ja lähtee uudelle uralle"-propagandat. Tältä se teksti (hepoliinin visualisoimana) näyttää siellä mollin sivuilla nykypäivänä:
Eikö ole niin kuin ihan paria astetta positiivisempaan suuntaan siirrytty tässä tuossa ajattelussa? ;) Silloin viime maanantaina kun kävin työkkärissä niin se virkailija sanoi että vasta kaksi hakijaa mun lisäkseni oli hakenut sinne. Sanoi että sillä, joka vetää niitä kursseja on oikeasti paljon kontakteja ja oikeasti ihmiset ovat löytäneet työpaikkoja sitä kautta. No...Sanotaanko että jää nähtäväksi jos sinne kurssille nyt pääsee. Mielellään sitä tekisi jo jotain sellaistakin, mistä isketään 1-2 kertaa kuussa tukku rahaa käteen eli työksikin sitä toimintaa myös vissiin kutsutaan;) Sellaisista ihmisistä mä olen joskus huolissani, jotka tekee niin paljon töitä että hirvittää miten ne jaksaa sitä hyvin pitkälle. Sitä nääs turuilla ja toreilla kuulee kaikenlaista tarinaa... Mutta se on ihan totta että näin euroaikaan ei se normaali-ihmisen palkka meinaa sitten riittää normaali-ihmisen elämään niin joittenkin on vaan sitten pakko painaa sitä duunia (enemmän kuin laki ja inhimillinen kohtuus sallisivat). Jotenkin se tuntuu siis NIIN väärältä... :/
Mutta katotaan jos saadaan mutkin jonnekin ihan oikeisiin töihin tässä elämässä. Kyllä sitä nyt jotenkin on kitkutellut näillä liiton rahoillakin mutta ei sitä hirveesti mihinkään ylimääräisiin ole varaa ollut, tai ainakin se on heti jostain muusta pois nykäisty. Tupakanpolton lopettaminen oli kyllä rahallisestikin aika oiva ratkaisu.
Mutta katotaan jos saadaan mutkin jonnekin ihan oikeisiin töihin tässä elämässä. Kyllä sitä nyt jotenkin on kitkutellut näillä liiton rahoillakin mutta ei sitä hirveesti mihinkään ylimääräisiin ole varaa ollut, tai ainakin se on heti jostain muusta pois nykäisty. Tupakanpolton lopettaminen oli kyllä rahallisestikin aika oiva ratkaisu.
Sittenhän sitä voisi ostaa vaikka uudet lempifarkut. Vaikka sellaiset valmiiksi puhkikulutetut ja öljytyt. Olen kuullut että on valmiiksi sellaisia housuja, joissa on öljytahroja. Siis: Ou mai gaad. Oikeesti ihan hullua. Mitäpäs luulet, olisiko siinä hyvä liikeidea - alkaa tuunata farkkuja uuteen uskoon? ;)
Mun kurssikaveri N soitti tuossa päivemmällä. Oli sitten kunnon sunnuntaihumalassa, mutta jokainen taplaa tyylillään. Ei se multa ole pois. Todellakaan. Sen mies ei vaan ollut ottanut sitä mukaan jonnekin juhliin kun siellä olisi ollut kuulemma puoli sukua paikalla. En mä ihmettele, ei kai sitä yleensä mennä sukujuhliin valmiiksi kännissä, vai mennäänkö? Ei meillä ainakaan...Ei kuulemma ollut nukkunut viime yönä ollenkaan.
Oli sillä asiaakin. J:han menee nyt ensi tiistaina s.a.i.r.a.a.l.a.a.n leikattavaksi. N oli viime yönä sitten soittanut Jiille ja vissiin kuullut tästä Jiin hoito-operaatiosta ja oli Jiille sanonut että soittaa mulle ja sopii että mennään yhdessä moikkaamaan Jiitä ensi perjantaina. No. Mikäs siinä, mennään vaan. Toivottavasti se tosiaan sopii sillä tavalla Jiillekin...että menemme yhdessä, täytyy vielä varmistaa. Ainakin viisi päivää joutuu olemaan siellä potilaana. Mua vaan nyt hirvittää että joku sen kaveri eksyy lukemaan tätä mutta periaatteessa en ole mitään nimiä sanonut enkä sitä että mikä Jiitä vaivaa niin ehkä mennään kohtuullisen "juoruamisen" rajoissa? Tää on kummiski mun purkupaikkani niin täytyy jollakin tavalla ko aihettakin käsitellä koska se kummiskin koskettaa mua. Siis henkisesti. Toivotaan että se leikkaus menee hyvin, eihän niistä koskaan tiedä, vähän tietty huolettaa... Kaikenlaisia juttuja kuullut siitäkin miten ihminen menee sairaalaan eikä koskaan palaa sieltä. Ihan lähipiiristäkin löytyy... Mä pidän mun isoja peukkuja Jiille pystyssä.
Mitäs vielä. Ei kai tässä sen kummempia. Mä olen miettinyt että pitäisikö tehdä joku sellainen oma "testi" ihmisille, jotka tätä lokia lukee (satunnaisestikin). Siinä mä tekisin kysymyksiä ja lukijat (jos niitä on, niin huutaa hep!) saisivat vastata hepoliinin laatimiin kysymyksiin. Miltäs tuntuis? Tää pääsis kerrankin(!) oikein kyselemään olan takaa ;) Jos ei ketään kiinnosta niin ei siinä mitään. Meinaan ei täällä ole pakko osallistua mihinkään, voi sitten vaan varautua siihen että mun on jatkossakin pakko purkaa osa energiastani ylipitkiin kirjotuksiin. Sori :)
Ei muuta nyt. Miettikeehän asiata. Hyvvee illanjatketta.
T: Yours, hjepoliini <3
Mun kurssikaveri N soitti tuossa päivemmällä. Oli sitten kunnon sunnuntaihumalassa, mutta jokainen taplaa tyylillään. Ei se multa ole pois. Todellakaan. Sen mies ei vaan ollut ottanut sitä mukaan jonnekin juhliin kun siellä olisi ollut kuulemma puoli sukua paikalla. En mä ihmettele, ei kai sitä yleensä mennä sukujuhliin valmiiksi kännissä, vai mennäänkö? Ei meillä ainakaan...Ei kuulemma ollut nukkunut viime yönä ollenkaan.
Oli sillä asiaakin. J:han menee nyt ensi tiistaina s.a.i.r.a.a.l.a.a.n leikattavaksi. N oli viime yönä sitten soittanut Jiille ja vissiin kuullut tästä Jiin hoito-operaatiosta ja oli Jiille sanonut että soittaa mulle ja sopii että mennään yhdessä moikkaamaan Jiitä ensi perjantaina. No. Mikäs siinä, mennään vaan. Toivottavasti se tosiaan sopii sillä tavalla Jiillekin...että menemme yhdessä, täytyy vielä varmistaa. Ainakin viisi päivää joutuu olemaan siellä potilaana. Mua vaan nyt hirvittää että joku sen kaveri eksyy lukemaan tätä mutta periaatteessa en ole mitään nimiä sanonut enkä sitä että mikä Jiitä vaivaa niin ehkä mennään kohtuullisen "juoruamisen" rajoissa? Tää on kummiski mun purkupaikkani niin täytyy jollakin tavalla ko aihettakin käsitellä koska se kummiskin koskettaa mua. Siis henkisesti. Toivotaan että se leikkaus menee hyvin, eihän niistä koskaan tiedä, vähän tietty huolettaa... Kaikenlaisia juttuja kuullut siitäkin miten ihminen menee sairaalaan eikä koskaan palaa sieltä. Ihan lähipiiristäkin löytyy... Mä pidän mun isoja peukkuja Jiille pystyssä.
Mitäs vielä. Ei kai tässä sen kummempia. Mä olen miettinyt että pitäisikö tehdä joku sellainen oma "testi" ihmisille, jotka tätä lokia lukee (satunnaisestikin). Siinä mä tekisin kysymyksiä ja lukijat (jos niitä on, niin huutaa hep!) saisivat vastata hepoliinin laatimiin kysymyksiin. Miltäs tuntuis? Tää pääsis kerrankin(!) oikein kyselemään olan takaa ;) Jos ei ketään kiinnosta niin ei siinä mitään. Meinaan ei täällä ole pakko osallistua mihinkään, voi sitten vaan varautua siihen että mun on jatkossakin pakko purkaa osa energiastani ylipitkiin kirjotuksiin. Sori :)
Ei muuta nyt. Miettikeehän asiata. Hyvvee illanjatketta.
T: Yours, hjepoliini <3
*hali*
Kommentit