Hyvää tiistaita. Eilenkin olisi ollut vaikka mitä kerrottavaa mutta koska vuodatus ei jostain syystä toiminut enää illalla niin jäi kirjoittamatta eli palaan eiliseen nyt vielä.

Eilen alkoi sitten kurssi. Kuljetusta ja logistiikkaa jos vielä muistetaan että mihin olen siellä tutustumassa. Edeltävänä yönä en tietenkään saanut unta. J kävi hakemassa mut täältä aamulla ja matkasimme yhdessä kurssipaikkaan. Siellä meitä oli sitten kasassa sellainen 15 "tytön" (kuten "pojat" meitä leikillisesti tarkoituksella siedätysmielessä(?)kutsuvat) porukka ja pari kolme ohjaajaa ja kuski. Eli ihan ekana meidät lastattiin linja-autoon ja vietiin muumikaupunkiin tutustumaan FinnLinkin toimintaan. Aamukaffetkin juotiin pullan kera talon piikkiin ja sitten saimme mennä tutustumaan laivaan, samaa reittä mitä autot sinne ajavat. Pääsimme jopa komentosillalle! Ne kuulemma tähtää sinne laituriin senttien tarkkuudella. Miten ihmeessä se voi onnistua.

Loppupäivän oli sellainen mukava mieshenkilö puhumassa jotain asiaa. Hauskoja juttuja. Ja totta kai meillä oli sellainen pirun esittelykierros. Se mies kysyi että kävisikö pienet esittelyt ja mä ehdotin että ei mentäisi perinteiseen tylsään tyyliin järjestyksessä vaan jokainen voisi esitellä ittensä sitten kun huvittaa. Koska se on niin vittumaista(en sanonut sitä noin) odottaa omaa vuoroaan. No se sopi sille kuulemma mainiosti. J totta kai käytti tilaisuuden hyväkseen ja esitteli itsensä etunenässä, tosin "yllätys yllätys" sen nimi oli jo open tiedossa ennen sitä. Ja mäkin sain esitellä itseni siinä samalla kún "ope" kysyi että mikäs sinun nimesi on joka ehdotit tätä järjestelyä... Kumpikin "mustalla listalla" ekana päivänä. No ei oikeesti, ollaan vaan oltu ehkä keskimääräistä enemmän äänessä. Jopa minä, joka mielestäni olen aika hiljainen. Pitänee tarkistaa sitä käsitystä.

Ihan mukavan tuntuisia ihmisiä siellä. Eilen olisin ollut paljon paremmassa kirjoitusvireessä, asiaa olisi tullut kuin luonnostaan kun nyt pitää melkeen pakottaa kirjaimet ulos. Väsyttää vähäsen vaikka tänään meillä alkoikin päivä vasta yhdeksältä, kuten vissiin melkein kaikkina muinakin tulevina päivinä. Siitä huolimatta kotoa piti lähteä jo tunti ja vartti aiemmin lähtevällä bussilla että ehti ajoissa koska eihän sinne perkele perille asti samalla autolla pääse. Mutta mä koitan olla saamatta siitä mitään traumaa. Ukkeli haki mut eilen sieltä ainoastaan todetaksemme että autossa ilmeisesti hirttää jarru kiinni. Sillä ei sitten kyytejä ainakaan toteuteta. Taas voi todeta että olisipa se ajokortti niin ei menisi vajaan 10 kilometrin matkaan yli tuntia... Huomenna meillä on ohjelmassa jotain auton tuunausta hallissa, kuulemma pitää laittaa lämmintä päälle. En mä tiedä mitä me siellä oikein tehdään, ilmeisesti opiskellaan auton anatomiaa. Täytyy muistaa udella jarruista kaikki mahdollinen, jospa mä sitten osaisin vaikka korjata meidän auton :O Ja todellakin täytyy muistaa pukea lämmintä, ainakin toppahousut vähintään jalkaan; tänään vaikka olimme koko päivän siististi sisätiloissa niin ihan perse jäässä siellä sai istua. Mutta mulla onkin se huono ääreisverenkierto.

Tuli mainittua siitä tytöttelystä kun on miehillä tapana tytötellä naisia. Sanon siksi kun joitakin naisia se tuntuu harmittavan aika tavalla(varsinkin jos ei ole enää tyttöiässä todellakaan). Mua se ei ainakaan haittaa mutta mä olenkin varmaan lähempänä sitä tyttöä kuin naista(?!). Eikä se haittaa niin kauan kuin mä voin sanoa miehiä pojiksi. Eikä niin kauan kuin tyttö ei ole mikään "juoksutyttö", joka keittää kahvit ja toimii työpaikan "äidinkorvikkeena". Sellaistakin kuulemma on mutta ei sellaiseen pidä suostua, voi syyttää myös itseään jos alkaa juosta poikain asioilla. Entisellä työpaikalla missä 90% työntekijöistä oli miehiä ei tällaista ollut oikeastaan havaittavissa työkavereitten kesken, työnjohdon suunnasta joskus kylläkin...

...Mun puhelin soi eilen illalla joskus kahdeksan jälkeen. Katsoin ensin että piru, taas varmaan joku lehdentilauttaja soittaa kun näkyy olevan joku yritysnumero. Vastasin sitten kuitenkin sukunimellä ja puhelimesta kuului ääni että "niin täälläkin". Toinen isoveljistähän se siellä soitteli. Oli kuulemma yrittänyt soittaa muutaman kerran aiemminkin mutta en ollut vastannut. Sanoin että lehdentilauttaja ahdistelee mua ja oon luullut että siellä on soittanut sellainen. Mitäs soittelee työnumerostaan ;) Mä sitten puhelun jälkeen ohjelmoin isovelin työnumeronkin mun aina kattavaan puhelimen nimiluetteloon. Puhuttiin taas yli tunti kaikista asioista ja tapahtumista ja utelin että tuottiko sen viime kesäinen tyttöviritys mitään vakavampaa. Ei se ollut johtanut sen vakavampaan suhteeseen sitten, oli kuulemma hieman liian tosikko hänen makuunsa... Terkut kaikille tytsyille että mun äärinirso mutta tumma, pitkä ja komea isoveljeni on edelleen vapailla markkinoilla :) Vitsit, sillä on kyllä samankaltainen ääni kuin jollakin.

Jaahas. Uhkaa tulla taas sikapitkä tästä jaarituksesta enkä ole edes saanut tyhjentää koko mielensisältöäni vielä ulos ja parhaat ajatukset tunnetusti tulevat vasta jälkikäteen.
Meillä on siellä kurssipaikassa sellainen kahviautomaatti, jota tänään J:n kanssa ekaa kertaa testailtiin. J kysyi toimintaohjeita yhdeltä toiselta kurssikaverilta joka neuvoi: Ensin laitetaan raha, valitaan mitä haluaa ja sitten painetaan START. No, J sai siinä oman kaakkaonsa ja mä päätin että mähän haluan kanssa kaakaota. Hain luokasta euron ja tungin sen koneeseen. Eli raha ja sitten valitsin "kaakao" ja painoin "start". Kone alkaa suoltaa kaakaota ulos kuten kuuluu mutta mä kysyn että mikä multa unohtui?! No, enpä muistanut laittaa mukia sinne alle ollenkaan ja kaikki hyvät kaakaot valu hukkaan. Arvaa oliko idiootti olo ja siinä vaiheessa pääsi pari äänekästä kirosanaa. Vähän liian keskittynyt noudattamaan toimintaohjeita;)? No, ei siinä auttanut kuin muki alle ja sama uusiksi. Tietty piti heti juosta koko luokalle kertomaan miten idiootti olin ollut ja vetää blondipisteet kotiin. Mutta kaikkihan tietää että blondeilla on aina hauskempaa. Siitä tuli mieleen että eilisellä esittelykierroksella se ukko ensin sanoi että jokainen voi vaikka kertoa itsestään montako miestä tai harrastusta jne. jokaisella on. Mä kerroin itsestäni: "mä olen "hepoliini", koulutukseltani "se ja se" ja töissä olen ollut "siellä ja siellä" ja nyt olen työtön. Mulla on vain yksi mies - tällä hetkellä sekä kissa ja koira. En ole varma riittikö kaikkien huumorintaju mutta se ei ole mun ongelma. Mä koitan keskittyä olemaan ihan oma hilpeä itteni. Ei näitä juttujakaan ihan totisena kirjoitella meinaan. Mutta nyt täytyy lopettaa hetkeksi ennen kuin venyy kauheasti.

Huomenna sitten taas kurssille 9 reikäreikä ja kotio pääsee varmaan joskus ehkä kolmelta, tänään päästiin jo kahdelta. Mutta korkeintaan 7 tuntisia päiviä on meillä. Niin ja paljon mielenkiintoisia retkiä tiedossa, ensi viikolla menemme käymään keskisen Kyläkaupassa. Aika pitkä matka. Ja sitten paras viimeisenä: Mä pääsen ens viikolla muiden mukana ajamaan ihan oikeaa rekkaa! Se ei kuulemma ole mikään rasite että mulla ei ole ajokorttia kun ajetaan suljetulla alueella. Siistiä! :)

P.S. Radiosta soi Juha Tapion(?) biisi missä lauletaan "ohikiitävää". Kaunis. Moi. Niin ja tupakkalakko on yhä pitänyt, ravaan silti J:n kanssa tauolla tupakkipaikalla. Saa happea.