Vähän ennen sitä kun Tarja Turunen erotettiin Nightwishistä (tai miten se oikeasti menikään sitten...) niin mä näin unta että olin Nightwishin videolla esiintymässä, niin kuin videon "naispäähenkilönä". Mä olin silloin siellä "tukussa" töissä ja paljon kuunneltiin siellä siihen aikaan mm. juuri kyseistä bändiä. Sitten kun kerroin että mä haluaisin Tarja Turuseksi Tarja Turusen paikalle(vitsivitsi) niin muut oli ihan että, jee, sitä päivää saat kyllä odottaa. Mutta periaatteessa se olisi ollut jopa mahdollista, siis ainakin teoriassa koska siitä hetkestä meni varmaan pari(?) viikkoa kun Tarjan tie erosi siitä poppoosta. Mulla ois kyllä vähän sellanen olo että Tarja palaa mutta ehkä se on vaan sellaista toiveajattelua. En mä sano että siinä nykyisessäkään laulajassa sinänsä mitään vikaa olisi. Tuli vaan mieleen kun radiossa soi Nightwishin biisi äsken. Mä kuuntelen vaihteeksi radio Novaa, samat laulut samoihin vuorokauden aikoihin. Siitä voisi kehittää itelleen muistipelin että muistaako missä järjestyksessä ne kappaleet tulee sieltä ulos ja missä järjestyksessä. Mä haluaisin kuulla taas kappaleen "Tuulilasin nurkkaan"(Teleks) tai vaikka Johanna Kurkelan "Marmoritaivas". Niissä on jotain sellaista samankaltaista repivää tunnelmaa....

Mietin tuossa, kun äsken kävin aamulenkillä että pitäisikö silloin kirjoittaa mitään kun ei ole mitään sanottavaa ja musta tuntui että mulla ei ole mitään sanottavaa tänään. Mutta kai sitä jotain sanottavaa on niin kauan kuin henki pihisee, jos ei muuten niin sitten voi siirtyä siihen päiväkirjamaisempaan sepustukseen että yrittää vaan selittää mitä on tullut tehtyä tai nähtyä. Niin kuin eilen ja ehkä toissapäivänä ja...

Mistä tuli jotenkin mieleen tämä tapaus pääministerin ex-morsmaikku ja kirjansa. Ja siitä syntynyt jupakka. Tai että tämä morsio on haastettu oikeuteen, ellen väärin käsittänyt, yksityiselämän loukkaamisesta tai jostain muusta vastaavasta. En ole lukenut hänen kirjaansa enkä sano juuta enkä jaata siihen soppaan koska muuten sitä varmaan löytää oman ulko-ovensa takaa kohta jonkin haastemiehen vaan, ja edelliseen viitaten; mitä täällä kukaan uskaltaa sitten kohta enää sanoa? Uskallanko kirjoittaa blogia entiseen malliin vai onko vaarana että loukkaan huomaamattani jonkun yksityisyyttä vaikka kirjoitankin "nimettömänä"(ja teoriassa tunnistettavana)? Voiko joku haastaa minut oikeuteen? Jos raportoin oman elämäni tapahtumista niin pakostakin siihen kuuluu muitakin ihmisiä, vai? Uskaltaako tavallinen ihminen avata enää suutaan? Näinkö meidät vaiennetaan? Sananvapaus? Missä se raja menee? Onko se määritelty jotenkin? Apua, kertokaa. Mutta ei siis ollut kannanotto pääministerin tyttökaverin "paljastuskirjaan(?)", vaikea kommentoida jotain mistä ei tiedä mitään. Tällaisia ajatuksia vaan herätti. Jotain kamalaa ja erittäin loukkaavaa siellä kirjassa täytynee kuitenkin olla jos ihan oikeuteen ollaan haastamassa? Saankohan mä nyt syytteen kun sanoin noin. Saako pääministeriä arvostella? Saako pääministerin ex-sussua arvostella? Saako kenestäkään sanoa mitään missään. Saanko kertoa edes omasta elämästäni ilman syytteen pelkoa vai julistetaanko hepoliinin elämä salaiseksi 50:ksi vuodeksi?
Kuis on?