Huomenta.

Isitaksi toi minut juuri kotiin töistä. Olen syyntakeettomassa väsymystilassa, jossa väsymys ei tunnu enää edes väsymykseltä vaan enemmän humalatilalta. Toistaiseksi sellaiselta pieneltä nousuhumalalta. Sitten jos huomenna kysyisin multa (siis kuka kysyy ja keneltä??), että mikä on olo, hepoliini, niin varmaan vastaisin, että alkaa olo lähennellä jo kolmen promillen humalan jälkeistä krapulaa. Mutta me (minä&minä) kiitämme isitaksia ajopalveluksista(ihan itse tarjoutui hakemaan mut aamulla), pääsi kivan nopeasti tänne kotipesälle turvaan ja elpymään(No, kohtuuden nimissä tunnustan, että itse kuitenkin kerjäsin eilisillaksi isipapalta kyydin sinne työpaikan ovelle asti). Siis sikäli kun viime valvomisen jälkeistä päivää muistuttavaa toisintoa ei tule tapahtumaan, ja silloinhan täällä siis naapuri ystävällisesti (itse ilmoitti rapussa niin lapulla)remontoi "päiväsaikaan"... murh!

Yövuoro meni oikeastaan tosi nopeasti. Perseet siinä ehti hieman puutua ja jalat on turvoksissa, mutta muuten selvisi sen kummempia sieluparan kolhuja ja hermonmenetyksiä. Sitä paitsi mulla on oikeesti tosi pitkä pinna, vaikka joku taho nyt kuitenkin tuon sanottuani nauraa kippurassa ja huutaa omaa vastalausettaan jossakin, hehheh. Mutta ei sitä tietty kaikkea tarvii napaansa niellä.

Ukkelin kanssa eilen vaihdettiin parit tekstarit, sillä kun oli asiaa yhdestä laskusydeemistä. Homma hoidossa, hyvä juttu.

Nyt mä harkitsen unille menoa, mutta sitä ennen meinasin rikkoa asuinvuokrahuoneistoni sääntöpykäliä ja kessutella ranskalaiselta parvekkeelta oikeen kunnon aamusavut pihamummojen (jo siellä yksi äsken pomppi kissaa ulkoiluttamassa) ihmeeksi. Joskus tuntuu, että ne oikeen kerääntyy tuonne pihakeinuun katselemaan ikään kuin vaivihkaa, mitä ihmisten ikkunoista näkee sisään... Ja koska mä satun omistamaan kiikarit (terkkuja vaan kaikille kiikarinystäville), niin harkitsen niiden tarjoamista lainaan, jotta näköyhteys olisi sujuvampi sekä esteettömämpi.

Puspus, mä lopetan nyt tähän. Katellaabn sitten taas myöhemmin lisää, sitten kun olen joskus herännyt, siis sikäli, kun toivon ensin kuitenkin nukahtavani.

<3Hepoliini