Näin äsken tähdenlennon kun olin ulkoilemassa otuksen kanssa. Pysähdyin odottamaan 500:nnen kerran että karvapallo suostuisi kävelemään eteen päin, en jaksanut kiskoa sitä eteen päin vaan jättäydyin pimeään katveeseen tuijottelemaan tummaa iltataivasta. Ja siinä se meni, Otavan vasemmalta puolelta, peltojen päällä: tähdenlento. Ja kyllä, toivoin jotain.
Otin ensimmäisen kerran mukaan uuden pikku soittimeni, jolle mahtuu noin 500 kappaletta musiikkia mutta jolla on tällä hetkellä vain se yksi L.Tähkä&Elonkerjuun levyllinen ladattuna. Sitä sitten siinä kuuntelin ja kerkesin jo toiselle kuuntelukierrokselle ennen kuin päädyin takaisin kotiin. Tuli taas siinä matkan varrella sellaiset fiilarit että heikompaa hirvittäisi jos tietäisi, enkä tiedä viittinkö edes pienintä piirtoa myöten alkaa kuvailemaan niitä, mutta esimerkkinä vaikka se että sillä hetkellä "Kuninkojaan" hukuttautuminen ei tuntunut yhtään heikommalta idealta :D... :/ Mutta koska mä olen mä, niin nuo nyt aina on vaan sellaisia ajatuksia, joita tuskin koskaan pannaan käytäntöön. Myös ranne+saha yhdistelmä käväisi mielessä, josko maalliset murheet saisi siten lopetettua... Mutta todellakin, en mä tarkoita sillä sitä että nirriä olis pois ottamassa vaan se kuvaa lähinnä sitä miten paskat fiilarit tuli. Tai on. Tai oli. Tai jotain... Se on nääs tätä kun ei kestä omaa elämäänsä. Ja sitten tuli sellainen olo että en halua mennä takaisin kotiin ja jos menen (no täällähän minä) niin sanon ukkelillekin että voi painua jonnekin kuuseen ja antaa mun olla rauhassa... No en jäänyt ulos, kuten totesin, enkä sanonut ukkelille että voi painua kuuseen. En tiedä miksi. Mitään.
Sitten tulin kotiin, niin kuin totesin jo kaksi kertaa ja ukkelilla oli työkkärin sivut auki. Ja sitten se sanoi mulle kun istuin tähän koneelle että "katsoisit säkin vaan työpaikkoja etkä kirjoittaisi jotain blokia(aina vaan))" Joo. Mäkin voin sanoa sille että "eläisit säkin joskus muuta elämää kuin pelaisit perkele pokeria vaan"! Musta tuntuu että mä kuihdun. Mä tarviin halin! Ja rutistuksen! Ja pari rohkaisevaa sanaa mutta niitäkin saatana jos pitää aina "kerjätä" niin menettävät vähintään 2/3 merkityksestään. Mulla on muuten tapana halata ihmisiä aina kun olen humalassa ja se johtunee ainoastaan siitä syystä että muuten en saa halailla tarpeekseni. Äiti joskus sanoi että ihmisistä, jotka eivät ole lapsena saaneet istua tarpeeksi sylissä, tulee sisältä tyhjiä aikuisina, jotka aina kaipaavat jotakin. Mä sitten vaan ajattelin mielessäni että miten musta sitten tuli tällainen vaikka olen saanut lapsena istua sylissä yllin kyllin... Että ei se takaa yhtään mitään. Ehkä muhun on vaan syntymässä ladattu jokin kirous tuntea syvää yksinäisyyttä ja kaipuuta koko surkean elämäni ajan?
Että se (vittu) siitä aikuisemmasta uudesta vuodesta. Eiköhän täällä ole jo tarpeeksi niitä, tällä planeetalla. Voin olla rauhassa kohta kolmekymppinen (katso sivupalkin laskuri) teini. Ja eikös se periaatteessa ole ihan sama tämän yhteiskunnan edistyksen kannalta olen mä sitten ajatuksiltani aikuisempi tai vähemmän aikuinen kun ei täällä mihinkään (perkele) voi vaikuttaa. Eli valitsen lapsellisuuden ja teinisynkistelyn kunnes mulla on oikasti jotain tärkeää elämässä. Piste.
Näihin tunnelmiin: Lauri Tähkä&Elonkerjuu - "Liekki"
<3: hepoliini
*hali*
Kommentit