884646.jpg

Söin äsken hernekeittoa, kuten kuvasta näemme, maidon kera. Ihan itse valmistin valmiista kaupan purkista. Valmistusohje: Tyhjennä purkki kattilaan ja kippaa perässä vettä maun mukaan. Jos tykkää vähän kiinteämmästä niin laittaa vähemmän vettä ja päin vastoin, kapisshh? Maito tuli purkista kun hieman kallisti tölkkiä. Tarjoiluehdotus: Tarjoile kuumana vanhalta Arabian syvältä piippuleimalautaselta, se luo kotonatehdyn vaikutelman ja lisukkeeksi toki rasvatonta maitoa, tarjoiltuna Kaj Franckin Kartio-lasista, kuvassa vihreänä mutta myös muukin väri käy. Jooh...vitsivitsi ;)

Olen yrittänyt tässä viime päivinä viritellä taas hieman vanhaa piirustustaitoa piirustelemalla lapsellisia kuvia ja värittämällä niitä vesiväreillä. Eli mä en siis maalaa, mä väritän. Vesivärit on aika hankala väline käyttää oikeastaan, enemmän tykkään peiteväreistä, niillä saa mun mielestä hienompia värejä aikaseks siitä syystä että värit tuntevat myös valkoisen värinapin:) Tuossa kuvassa on pari kuvatusta taustalla, ihan tarkoituksella en halua niiden näkyvän sen tarkemmin, ehkä niille on joskus vielä jotain käyttöä... Muutenkaan sitä ei mielellään esittele mitään mihin ei ole 100% tyytyväinen itse, millä perusteella voisi muutaman tuotoksen poistaa täältä lokistakin mutta antaa olla. Tuo seinätaulu ei tietenkään ole oma tekemä, sen nyt varmaan tunnistaa valmiiksi julisteeksi. Hauska idea piirtää kolme koiraa, joilla on omenat pään päällä :D Miksi? Koska ne on koiria? ;)

Ukkeli huomautti eilen etten ole "signeerannut" töitäni. Oikeastaan se on sellanen asia mikä meinaa aina unohtua. Jos joskus on tehnyt jonkun oikein kivan kuvan niin miksi pilata sitä omilla nimikirjaimilla? Opiskeluaikoina tehdyt jututkin on varmaan järjestäen ilman "puumerkkiä". No tietty eri asia jos luovuttaisi eteen päin jotain tai vaikka julkistaisi, silloin sitä varmaan mielellään nimeäisi työnsä ettei kukaan muu sanoisi omakseen. Toisaalta ei ne nyt niin hienoja ole että kukaan varmaan haluaisi niitä omiin nimiinsä varastaa :D

Aloitin sitten sen Waltarin Sinuhe egyptiläisen lukemisen toissapäivänä. Vaikuttaa ihan lupaavalta, nyt olen päässyt sivulle 114. Hyvin muistuu mieleen oma Egyptin matka. Kävimme silloin myös Luxorissa päivän retkellä ja siihen paikkaan voisin palata joskus uudestaankin, jotenkin tosi viehättävä paikka. Niili virtaa... Kuulemma "Kuolema Niilillä" on kirjotettu juuri siellä... Toiset rakentaa taloja tai ostaa uusia autoja, toiset matkustelee. Elämä on valintoja. Muistan miten katkera kateellinen paska oli entinen työkaveri, jolla oli omakotitalo ja talolainaa ja joka valitti ettei ole varaa matkustaa mihinkään kun sitten mä pyysin palkatonta vapaata töistä ja lähdin Tunisiaan. Siitähän mä sitten sain kuulla vittuilua että miten joillakin on varaa... Miten jotkut kehtaa! Mutta mulla oli varaa siihen koska mä en ole valinnut ostaa vaikkapa sitä taloa lainarahalla. Mulla ei meinaan olisi mahdollisuutta tehdä sitä mutta matkustaa on ollut. Enkä mä silti vittuile että "joo on ämmällä ollut varaa ostaa talo nuorilla päivillään". Jokainen tekee omat valintansa... Jooh, kahville, rupes vituttamaan kun mietti koko kaksnaamasta akkaa. Gud bai.