Mui:)

Huhhuijaa! Nyt punottaa posket ja pikku hiki on pinnassa, tulin juuri A:n kanssa lenkiltä. En ole varma mutta taidettiin taas osittain juoksennella naapurikaupunginkin puolella, todella hämärää missä se kaupunkien raja paikoitellen kulkee. Ja, mä juoksin myös oikeasti, enkä vain kävellyt. Kaippa mulla jonkinlainen kunto on jo olemassa kun en edes hengästynyt ihan kuoliaaksi:) Veri on laitettu kiertämään.

Aamulla heräsin kerrankin pirteänä. Meillä oli täksi päiväksi sovittu vapaapäivä koska eileisessä meni myöhään iltaa asti. Nukuin ruhtinaallisesti yhdeksään asti ja illalla simahdin telkkarin ääreen joskus puoli yhdentoista aikaan eli sellaset kevyet normaalit 10 ja puolen tunnin yöunet tuli vetäistyä. Ehkä oli vähän univelkaakin... Jännä juttu miten viime aikoina ei ole vituttanut paljon yhtään *koputtaa puuta*. Siis ei ole vituttanut aamuisin herätä vaan on ollut mukava mennä sinne kurssille, niin kivaa siellä on ollut. Ja elämä ylipäätäänkin on tuntunut ihan miellyttävältäkin aika ajoin, olen ollut niin hyvällä tuulella että oikein hirvittää nähdä milloin se olotila loppuu. Harmi vaan että sekin loppuu kohta, siis kurssi. Mitäköhän sitä sitten keksisi...

Mutta eilen kävimme "retkellä" siellä Tuurin kyläkaupassa Töysässä. Aamulla starttasimme linja-autolla seitsemän aikaan matkaan. Taas oli ihan hulvattomat jutut siinä ja nauru raikasi. Yksi kurssikaveri "M" valitti että hänellä ihan poskiin särkee kun on nauranut niin paljon. Mä sanoin sille että sun pitää nauraa vähän useammin niin posket tottuvat. M on vähän nuorempi, vasta jonkun pari vuotta päälle parinkympin. Jotenkin tulee ajoittain mieleen itteni siinä iässä...ihastuu kaikkeen mikä liikkuu kahdella jalalla :D No ei sentäs...kai.

Siellä paikan päällä meille pidettiin esittely paikasta ja kierrätettiin ympäri tiloja varastoja myöten. Jopa itse Vesa Keskinen piipahti paikalla ja esittelijä sanoi että nyt saatte kysyä Vesalta mitä haluatte. No mulla jotenkin mystisesti suu meni suppuun siinä vaiheessa mutta J kysyi siltä että "se on varmaan ajoittain aika rankkaa olla julkisuuden riepoteltavana" ja Keskinen sanoi jotain siihen sitten. Kauhean möreä ääni sillä miehellä. On se kyllä ihmejakumma miten se kauppa oikeasti on saatu pyörimään siellä. Kai se on jonkin sortin bisnesnero sitten.

Opastetun kierroksen jälkeen meillä on neljä(!) tuntia aikaa kiertää siellä ihan vapaasti. Minä, J, M ja pari muuta lyöttäydyttiin yhteen ja alettiin "shoppailla". Mä en ole valovuoteen käynyt naisporukassa kaupoilla, mikä sinänsä oli ihan piristävää kun kuului aina välillä sellaisia ihastuneita huudahduksia kun joku näki jotain kivaa. Varmaan oltiin aika naurava ja äänekäs porukka. Välillä mä hoin M:lle että "mä en tunne sua, mä en tunne sua" käsi silmillä(selvennys:vitsi toki), mutta se onkin vielä niin "lapsi" että saakin riehaantua hyvällä omalla tunnolla ;) Mukava tyttö on M.

Yksi mun heikkouksistani on värillinen lasi sekä kynttilälyhdyt. No, ostinpa sitten ihan piruuttaan vielä pari lisää entisten lisäksi. Toinen on sellainen violetti, lasinen ja tähdenmallinen, jossa on kyljessä luukku mistä tuikku sujautetaan sisään. Ja toinen vihreä, lasinen ja sellainen kuppimallinen, mikä roikkuu sellaisessa ketjussa ja sitten siitä roikkuu vielä sellaisia lasipalloja tai jotain. Se tähti oli myös roikkuva malli. Laitoin toisen makkarin ikkunaan yhden punaisen ja violetin kaveriksi ja toinen päätyi toistaiseksi parvekkeelle. En ole vielä kokeillut miltä näyttävät kun niihin panee kynttilän palamaan. Täytyy kohta kokeilla. Kivoja ne kuitenkin ovat.

Paluumatkalla sitten takana istuva kurssikaveri tarjosi pari olutta. Ja tällä kertaa se pari oli ihan oikeasti kaksi. No, kyllähän mä otan kun tarjotaan niin ei tavinnut sen yksin nauttia. Tai otti M ja J kanssa. Mä en kyllä pidä edes oluesta mutta kyllä se alas menee. Taas riitti juttua koko matkaksi ja etupään ihmiset välillä kääntyivät katsomaan että mikä niillä taas on niin hauskaa. Enemmän ja vähemmän syvällisiäkin kuulumisia vaihdettiin siinä sivussa... Puhuttiin myös että kurssin päätteeksi pitäisi kehittää jotain pientä illanistujaista, ehkä.
Lunta satoi melkein koko matkan mutta eihän sitä tänne saakka tultaessa ollut enää maassa. Kuski-opettaja sai ajoneuvon pysymään tiellä eikä sillä mennyt (ainakaan nähtävästi) hermot akkalaumaa paimentaessa. Tai ei kai sitä aikuisia ihmisiä tarvii enää paimentaa. Perillä oltiin vasta yhdeksän maissa eli melkoisen pitkä päivä oli vaikka ei yhtään siltä tuntunutkaan. Mulla olisi ollut kamerakin mukana mutta en ottanut kuvan kuvaa. Onneksi J räpsi senkin edestä eli jos se joskus saa lähetettyä ne mulle sähköpostissa kuten lupasi niin ehkä voisin tännekin laittaa jonkun kuvan jos saan luvan. Toivottavasti J ei ala sitten kiristää mua että kertoisin sille mihin kirjoitan lokia, se ei meinaan tiedä sitä. Parempi vaan ettei tiedä, pysyypähän kaveruussuhteet kunnossa :D

Sellaista. En muista olenko jo sanonut mutta autokin on taas kunnossa. Ukkeli ja kaverinsa vaihtoivat siihen jossakin autopaikassa jotain jarrujuttuja. Hyvä niin.
Huomenna menen kahden aikaan iltapäivällä äitin, isän, siskon ja siskonpojan kanssa katsomaan mummoa sinne kylpylään. Tulevat hakemaan mut silloin. Ukkeli menee samaan aikaan peliin, joten hän ei lähde mukaan. Eikä lähde siskon mieskään koska on jossain muualla, en tiiä missä. Kiva nähdä taas siskoa ja kummipoikaakin, edellisestä kerrasta on jo taas aikaa. Ihan liian vähän tulee nähtyä ihmisiä, joita oikeasti haluaisi nähdä... No, elämä on... Ai niin, eilen oli NIIN lähellä etten sortunut tupakkaan kun katsoin vierestä muijain polttelua ringissä. Vähänkö rupesi tekemään mieli mutta olin kovana ja vältin kiusauksen sillä kertaa. Vähän vaan passiivista hönkäystä otin siinä sivussa, hyi mua :)

Jeps. Varmaan taas olisi ollut vaikka mitä asiaa mutta uhkaavasti venyy ja venyy tämä teksti eli taidan päättää tähän. Eiköhän tätä juttua sitten taas ilmaannu ja jos oikein hyvin käy niin voin laittaa kuviakin. Niin ja sitten pitää muistaa lähettää se "hepoliini"-kuva eteen päin, hitto, olin jo ihan unohtanut.

Mut nähään taas, viikonloppuja :)